Flatey

Ajattelin kertoa teille yhdestä jännästä paikasta tänään kun satuin sitä ajattelemaan. Se on sellainen saari nimeltään Flatey ja se sijaitsee Islannin pohjoisrannikolla Húsavík kaupungin edustalla. Saari on 2,5 km pitkä, 1,7 km leveä ja korkein kohta noin 22 m meren pinnan ylpuolella, minkä vuoksi saaren nimi onkin matala saari. Kirkkaalla säällä Húsavíkista voi nähdä Flateylle. Se on erityinen koska miehen isä on sieltä kotoisin ja miehen perheellä on omistuksessa osa siitä talosta, jossa miehen isäkin vietti lapsuutensa. Se on vähän niin kuin koko suvun kesämökki. Meillä on myös miehen isoäidiltä saatu maalaus, jonka on piirtänyt flateylainen taiteilija joskus 1900-luvun alkupuolella. Maalauksessa kuvataan Víknarfjöll vuoria saarelta nähtynä. Kun miehen sisko sisko sai vauvan, hänessä oli kuulemma heti havaittavissa flateylaisia piirteitä :) Flateylla on parhaimmillaan asunut 120 ihmistä mutta viimeiset pysyvät asukkaat muuttivat pois pääasiassa Húsavíkiin vuonna 1967. Saarella ei ole nykyistä infrastruktuuria eli esim. sähköjä vaikka joillakin on oma öljylämmitys. Saarella on toiminut aikanaan koulu, joka nykyään on jo aika ränsistynyt. Flateyn majakka ja satama aallonmurtajineen taas on "pystyssä" ja monet asuvatkin saarella kesät ja kalastavat elannokseen. Lisäksi saarella on hyväkuntoinen kirkko, joka on palasina siirretty mantereelta. Monia taloja on remontoitu ja niitä käytetään kesäisin mutta on myös surullisen näköisiä raunioita. Húsavíkista lähtee kesäkaudella valasretkiä, joiden aikana pääsee myös Flateylle käymään. Saari on kuuluisa lukuisista lintulajeistaan, mm. lunneja pesii siellä. Miehen perheellä on oma vene, millä pääsee ihan yksityiselle valas- ja Flatey retkelle vaikka viikoksi :) Tässä hiukan kuvia, jotka on kopioitu netistä.

Saari ilmasta kuvattuna. Suurin osa taloista on vasemmassa alakulmassa sataman tuntumassa, koska suuri osa maasta on suomaata.

Miehen perheen talo ja valaan luita pihalla.

Kirkko ja sen takana mantereella olevat Víknarfjöll vuoret.

Koulurakennus kaukaa kaukaa nähtynä.

Minusta Flatey kuvaa hyvin sitä miten karua ja yksinkertaista elämä tuolla on ollut ihan muutama vuosikymmen sitten ja miten nopeasti Islanti on kehittynyt. Vaikka nykyään siellä on todella nykyaikaista ja prameaakin on koko ajan kuitenkin läsnä sellainen alkukantainen fiilis :) Miehenkin perheessä on taulutelkkarit ja vehkeet mutta vanhemmat ovat lähtöisin todella pienistä ja alkeellisista ympyröistä. Eipä se silti ole estänyt heitä missään, mihin ovat ryhtyneet.

Ruokaa!

Viikonloppu meni menojaan sitten. Yhtäkään kouluhommaa en tehnyt enkä edes ajatellut tekeväni :) Muutenkin oli kovin saamaton loma, mitä nyt vähän imuroin ja pyyhin pölyjä kun alkoi ahdistamaan liikaa. Siis henkisesti, ei hengityksellisesti ;) Mies tiskasi, kun lupasin tehdä sille muffinsseja TAAS mutta kuinka ollakkaan olin unohtanut hankkia lisää muffinssivuokia. Niinpä muffinsseista tulikin suklaakakku, eikä yhtään hassumpi sellainen. Innostuin muka vähän koristelemaankin sitä mutta se nyt oli vähän niin kuin lapsi opettelisi piirtämään. Vähän kyllä kiinnostais alkaa harjoittelemaan tuota kakkujen yms. tekemistä mutta se vaatii hieman paneutumista asiaan. Onneksi tämä netti on täynnä toinen toistaan uskomattomampia kakkublogeja! Mies sanoi että toi kakku oli melkein niin kuin äitinsä tekemä chocolate death, eli niin suklainen kakku ettei sitä ole turvallista syödä kuin pienen palan :D Se oli kai jonkin sortin kohteliaisuus.


Tänään kokoustettiin oppilaskunnan hallituksen merkeissä ensi kertaa uudella kokoonpanolla ja sen kyllä huomasi. Taitaa alkaa ihan uusi luku Smolttien historiassa nyt, tai ainakin syksyyn mennessä :) Heii muuten mahdolliset ensisyksyn iktyonomiopiskelijaihmiset! Minä sitten tuutoroin teitä syksyllä että ottakaa vaan yhteyttä jo etukäteen jos joku juttu askarruttaa mieltä. Noh kuitenkin innostuin niin siitä perjantaihedelmä hommasta että ostin sen hedelmän jo tänään mutta paljastan sen toki vasta perjantaina :) Syötiinkin se jo ja ehkä tuosta ateriakuvasta joku arvaa mikä se on...



Kävin tänään kirjastossa palauttamassa yhden kirjan ja tarkoitus oli löytää joku ranskalaisesta ruokakulttuurista kertova opus ranskan kurssia varten. Mutta eipä löytynyt... se sijaan löytyi mielenkiintoinen ranskalaisen kirjoittama englanninkielinen keittokirja. Siinä on tosi kattavasti kerrottu erilaisista ruuanlaittoonliittyvistä jutuista. Esimerkiksi kuvien kera miten eri eläimet paloitellaan raakoina tai kypsinä ja erilaisista hedelmistä ja vihanneksista juttua vitamiini- ja kaloripitoisuuksineen. Kirja on niin kuin reseptikirja varustettuna hyvällä informatiivisella osuudella ja kauniilla kuvilla. Laitan tähän teille muutaman nähtäväksi.

Koirat

Mulla on kaksi koiraa. Sekarotuinen kahdeksan vuotias leikattu uros Indi ja kolmevuotias siperianhuskynarttu Eve. Mun perheellä oon ollut siperianhuskyja kauan ja isälläni on kennelnimi. Jossain vaiheessa aloin kinumaan omaa "erilaista" koiraa itselleni. Vanhemmat suostuivat ja yhtenä sunnuntaiaamuna bongasin Turunsanomien myydään palstalta kivan kuuloisen rotuyhdistelmän pentuja. Emä oli samojedi/collie ja isä suomenpystykorva/lapinkoira ja pentuja oli uros ja narttu vapaana. En tänäkään päivänä tajua miksi otin uroksen ensimmäiseksi koirakseni mutta uskon isälläni olleen jotain vaikutusta asiaan... Even taas ostin isältäni kun meille oli tullut kahden pennun pentue ja isäni oli myymässä narttua pois. Kun muutin pois kotoa koirat tulivat tietysti mukanani kaupunkiin vaikka olivat olleet ulkokoiria suurimman osan elämästään. Välillä on ollut todella hankalaa niiden kanssa kun ne ovat tuhonneet omaisuutta ja tehneet tarpeensa sisälle jatkuvasti. Nykyään kaikki tuollainen on jäänyt pois ja meitäkin on kaksi ihmistä saman katon alla ettei niiden tarvitse olla paljoa yksin.

Mutta niitä ei ole koulutettu... Ne on saaneet kasvaa maalla, missä lenkit tapahtui suurimmaksi osaksi vapaana metsässä juosten eikä haitannut vaikka ne tekikin joskus omia retkiään. Muita koiria ei ikinä tullut lenkillä vastaan ja ihmisiäkin todella harvoin. En siis ole pienestä pitäen niitä opettanut kulkemaan kauniisti taluttimessa tai käyttäytymään oikein vastaantulevien koirien kanssa. Muutenkin niiden kanssa toimiminen on sellaista päätöntä koheltamista minun itseni ja koirien osalta. Minä olen luonteeltani vielä sellainen, että ärsyynnyn helposti jos asiat eivät suju niin kuin pitäisi. Lisäksi olen kamalan ankara itselleni "huonosta" käyttäytymisestä koiria kohtaan. Eli homma menee niin että lähden vaikka ulos koirien kanssa ja lenkin aikana tapahtuu kaikenlaista hölmöilyä (koirat tekevät jotain mitä en halua niiden tekevän) ja minä sitten tilanteesta riippuen toimin jotenkin estääkseni sellaista hölmöilyä. Ongelma on siinä että koiria on kaksi enkä pysty keskittymään yhteen sataprosenttisesti. Reagoin huonosti koska ärsyynnyn ja silloin koulutustilanne on väkisinkin huono. Indi ei ota mitään tosissaan eli lyö kaiken leikiksi ulkona. Muutenkin siitä on tullut koko ajan vaan pentumaisempi ja riiviömpi mitä vanhemmaksi se tulee. Eve taas on ihan pää tyhjää täynnä. Se elää pelkästään alkukantaisten viettien varassa eikä se osaa ajatella yhtään omilla aivoillaan. En mitenkään saa sitä käsittämään mitä haluan. Ihan kuin sillä olisi joku suojakenttä pään ympärillä, joka sinkoaa kaiken opetuksen ja ohjeistuksen ulkoavaruuteen. Ja sitten on vielä mies, joka toimii koirien kanssa ihan erilailla kuin minä ja hänen suhteensa noihin kahteen on muutenkin ihan omituinen. Hän ei esimerkiksi siedä yhtään että häntä nuollaan. Mua ei taas haittaa ja erityisen huomionhakuinen Indi on tietenkin ihan sekaisin että ketä saa nuolla ja häiritä ja ketä ei. Yleensäkin mies suhtautuu koiriin erittäin välinpitämättömästi ellei hän tee niiden kanssa jotain. Minä taas seurustelen ja huomioin niitä paljon enemmän muuten vain. Mies ei myöskään tajua koirien käyttäytymisestä mitään koska hänen perheessään ei ole koskaan olut mitään eläimiä. Meillä taas on aina ollut koiraa, hevosta, kissaa ja jyrsijää ja olen seurannut niin pitkään koirien käyttäytymistä varsinkin laumana. Niin kyse ei ole siitä ettenkö minä tietäisi tai osaisi käydä kiinni noihin ongelmiin koirieni kanssa mutta minulla ei vaan ole resursseja siihen ainakaan tällä hetkellä... Ennen kaikkea minun pitäisi hellittää itseni kanssa koirien kanssa. Asuispa vaan jossain, missä olis iso aidattu piha...

Eve pentuna.

Lorvimista

Taas on tällainen lorvimis ja nyhväys lauantai. Mitään ei jaksa tehdä ja vähän väliä löytää itsensä sängyn pohjalta, jääkaapilta tai koneen edestä. Rahat on tässä vaiheessa kuukautta tietenkin minimissään että ei voi lähteä edes shoppailemaan... Kirjastossa vois ehkä käydä kun bussilla matkustaminen ja kirjojen lainaaminen ei maksa mitään. Tänään on earth hour sitten 20:30 -21:30 eli sammutellaan turhat valot ja laitteet tunniksi pois päältä. Eilen ja tänään ollaan syöty tortilloja ja eilen jälkkäriksi kumottiin myös yksi viinipullo ja parannettiin maailmaa keittiön pöydän ääressä. Oli ihan mukavaa mutta ei ihme jos rahat on vähän vähissä kun meillä ei todellakaan syödä opiskelijabudjetilla. Olis kai sitä jotain asiaakin mutta ei vaan jaksa mittää, totaali lamaannus :)

Välimeren goudaa oli viinin kaverina.

Koulussa tehtiin perjantaina kalaverkkoa mutta se ei ole vielä valmis. Tarkoitus oli siis oppia miten sitä tehdään pieni pala eikä mitään kokonaista verkkoa kyhätä :)

Mango

Päätin aloittaa tällaisen "Perjantai hedelmät" sarjan :) Eli joka perjantai mahdollisuuksien mukaan koitan jotain erikoista hedelmää. Teen tämän parin ranskan ryhmäläisen pomelokokeilusta inspiroituneena :) Otan hedelmästä kuvan ja maistamme sitä miehen kanssa ja arvioimme sen. Sarjan aloittaa siis vähän tavallisempi mango, mitä ei kuitenkaan ole tullut aikaisemmin ostettua tuoreena, säilykkeenä kylläkin. Mangon kanssa pitää muistaa se että niitä myydään "ready to eat" ja raakaa versiota. Ostin oman mangomme s-marketista ja siellä ready to eat oli kaksi kertaa kalliimpi kuin raaka ja kärsimätön kun olen ostin kypsän. Kilohintaa mangolle tuli noin 6 € Päätin kuoria hedelmän veitsellä ja sen jälkeen viipaloida. Viipalointivaiheessa vastaan tuli kuitenkin jotain kovaa ja sisältä paljastui jonkin sortin kivi/puusisus. Se ei kuitenkaan ollut selkeä kivi vaan jotain kovaa ja syötäväksi kelpaamattoman näköistä :) Netistä löysin jopa ohjeet mangon leikkuuseen kuorimatta mutta liian myöhään. Ei minun tapani kuitenkaan niin hirveän hankala ollut loppujen lopuksi. Mies söi mangonsa viipaleina ja minä jogurtin kanssa ja maistoin sellaisenaankin. Itseasiassa tämä ei ole ensimmäinen kerta kun syömme tuoretta mangoa, vaan Islannissa lähikaupassamme myytiin joka päivä jotain tuorehedelmää viipaloituna valmiiksi ja sieltä ostin mangoa kerran. Maultaan mango on mielestämme ihan maukas mutta siinä on outo puumainen sivumaku. Koostumus on mukava ja jos ei olisi kallis niin tulisi varmaan ostettua välipalaksi. Joku kerta voisi ehkä kokeilla tehdä siitä jonkun suolaisen salaatin avkadon kanssa...

Hölmönä en ottanut hedelmästä kuvaa kuoret päällä, joten tässä täältä kopioitu kuva mangoista.

Maistui hyvin bulgarianjogurtin ja hunajan kanssa.

Talvi!

Tänään on taas niin talvista ja kylmää että. Mä en yhtään pistäis hanttiin vaikka kevät jo tulisi. Heeei luontoäiti muistathan että tämä on Turku eikä mikään Inari!! Noh onhan sitä vielä vähän aikaa Vappuun sentään ja silloin on pakko jo olla lämmintä. Mä olen oikeastaan aina ajatellut että Vapusta alkaa kesä mutta saa nähdä miten tänä vuonna käy. Kai olette huomanneet uuden ihanan taustan blogilla?? :)

Eilinen oli oikein mukava päivä. Oli ihana hääräillä ja hengailla kotona kun piti mennä koululle vasta niin myöhään. Sellaiset aamut sopii kyllä mulle vaikkei mun tarvitse nukkua myöhään. Koululla meni kokouksessa vain tunnin verran ja saatiin pari uutta jäsentä hallitukseen neljän eroavan tilalle. Täytyy viimeistään syksyllä laittaa hihat heilumaan ja tehdä tuosta puljusta kunnon aktiivinen opiskelijayhdistys ja värvätä lisää ihmisiä hallitukseen. Sieltä sitten matkasin Turkuun ja käytiin miehen kanssa kirjakaupassa ostamassa söpö vauvakortti. Otettiin bussi Raisioon ja siinä matkalla kirjoitettiin kännykällä jotain värssyä sitä korttia varten. Bussissa ei kirjoittaminen onnistunut kun se tärisi ja heilui niin paljon. Perillä ihasteltiin niin pientä ja söpöä ihmistä :) Tytöllä oli ihan mustat hiukset ja meidän antama joululahjavaate päällä :) Mäkin sain pitää häntä sylissä hetken aikaa ja se oli niin erilaista kuin vaikka puolivuotiaan piteleminen. En muista oonko edes koskaan pitänyt muutaman viikon ikäistä lasta sylissä. Oltiin siellä pari tuntia ja kahviteltiin ja juteltiin. Sitten lähdettiinkin Caribialle uimaan! Olen jo niin pitkään halunnut mennä sinne ja nyt ajateltiin että mennään vaan vaikka vähän maksaakin. Oli kivaa päästä piiiiitkästä aikaa uimaan suht lämpimään veteen ja syödä hesen tortilla ateriaa siellä altaan reunalla. Ainut kamaluus reissussa oli se että kun mä olin viemässä mun lompakkoa takaisin kaapille syömisen jälkeen mä kävelin ajatuksissani vahingossa miesten puolelle!!!! Ne oviaukot miesten ja naisten puolelle on ihan vierekkäin eikä niissä ole mitään eroa muuta kuin pieni vaaleansininen miehen tai naisen kuva seinässä. Mulla ei ole väliä miten seksististä se on mutta maalatkaa nyt hyvänen aika se naisten oviaukko punaiseksi ja miesten siniseksi niin tällainen haahuilijakin osaa oikeaan paikkaan! Tai sitten laittakaa ne oviaukot ihan eri puolille allasaluetta kun rakennatte uusia uimaloita... Ei ole kiva siinä vaiheessa tajuta olevansa väärällä puolella kun näkee alastomia miehiä kulkemassa ohi :/ Ei siinä mitään en mä nyt miehen näkemisestä järkyty mutta ei niille varmaan ole kivaa et joku tulee kurkkimaan sinne.

"Maisemakuvia"

Hyvää huomenta!

Täällä sitä on kukuttu ylhäällä puoli seitsemästä alkaen, vaikka kouluun täytyy mennä vasta puoli yhdeksi. Itseasiassa mulla ei olis koulua tänään ollenkaan mutta kun meillä on tuon opiskelijayhdistyksen kevätkokous ja hallituslaisten olis vähän niin kuin hyvä olla siellä :) Olin suunnitellut että mennään uimaan tänään Raision Ulpukkaan ennen kuin mennään kyläilemään puolalaisten tuttujen luokse samaan kaupunkiin. Mutta taitaa jäädä se uiminen väliin kun on se kokous Paraisilla. Heräsin aikaisin koska leivoin heille viemisiksi niitä muffinsseja. Olin kaupassa jo 07.20 hakemassa ruokaa ja leipomisvärkkejä lisää. Just otin ne uunista ja olin ihan kokonaan unohtanut ne kun jumituin koneelle. Onneksi ne ei olleet palaneet! He on ihan vähän aikaa sitten saaneet pienen tytön ja mennään nyt ekaa kertaa häntä katsomaan :) Niin ja en varmaan ole kertonut mutta miehen sisko odottaa kaksosia ja kuulemma sieltä on tulossa tyttö ja poika heidän elokuussa kaksi vuotta täyttävän esikoistyttönsä kaveriksi. Uskallan nyt kertoa kun laskettu aika on heinäkuussa ja kaikki näyttää hyvältä vaikka sisko oli aikaisemmin pyörtynyt jostain syystä :/ Niin kivaa kun ihmisille syntyy söpöjä ja terveitä vaaveleita. Tulispas itsellekin ;) Mummu soitti eilen ja juteltiin että meidän suvussa onkin paljon kaksosia ja myös mun isän puolella on kun esimerkiksi mun isänisä on kaksonen. Ja miehen puolella myös on noiden syntyvien kaksosten lisäksi.

Tuli vähän tummempia kuin aikaisemmin. Huomasin että olen käyttänyt 100g sijasta 50g rasvaa ja korjasin virheen tällä kertaa. Vaihdoin myös sisällä olevan karamellisuklaapalan mansikkaiseen.

Keittiön kasvi kukkii ihan kohta. Tämä on eka kerta kun se kukkii!

Ja lunta vaan piisaa. Tämä on otettu koululta eilen.

Hautomo & poikashalli

Lypsypöytä.

Poikashallista.

Vähän isompia poikasia.

Poikashallista.

Ulkoaltaita.

Kaukaloita asettihaudonnalle hautomossa.

Vähän pienempiä poikasia.

Hautomosta.

Itsekritiikkiä

Kirjoitin juuri sivun pituisen jutun itsestäni esiintyjänä. Ai onko mun esiintymisessä jotain kritisoitavaa.. ei kai!?!? En tiedä sitten mutta paljon juttua ainakin siitä riitti :) Tuli vähän sellainen terapiaolo. Mulla on joku itsetutkiskelun kriisi ollut meneillään jo jonkin aikaa. Kaikki alkoi joskus vuosia sitten kun mä aloin "muuttumaan" ja muutun vieläkin. Sitä kai kutsutaan aikuistumiseksi ja kasvamiseksi mutta musta on aina tuntunut että mulla oli liian iso kuilu nuoruusminän ja aikuisuusminän välillä. Siksi olen välillä vähän outo ja hämmentynyt kun tunnen olevani jotain muuta kuin muut ajattelee mun olevan. Tai siis olen muokkaamassa itseäni nyt johonkin suuntaan ja todellisuudessa en ole sen Miltsun kanssa ihan samalla aaltopituudella, mikä näkyy ulospäin :) Mystistä eikö vain heh. Mietiskelenpähän näitä juttuja huvikseni aina välillä. Menee siinä vielä muutama vuosi ennen kuin olen sinut itseni kanssa mutta sitä odotellessa... :) Mies just kuuntelee Cindy Lauperin kappaletta True colours ja musta se sopii aika hyvin tähän teemaan. Kysyinkin siltä että Do you see my true colours? ja se sanoi että yes I do. Mä vastasin että Good, there isn't many people that see my true colours :) Kyllähän ne läheisimmät tietää minkälainen on vaikka mitä koittais esittää ja hyvä jos tykkää just sellaisena kuin on.

Tänään koulussa oli vesiviljelyä ja me vaan siivottiin. Ei siinä mitään kun pääsin toteuttamaan vanhoja rakennussiivoustaitojani. Päästiin me vähän kalojenkin kanssa näpräämään kun siivottiin poikasaltaita, missä oli kaloja samaan aikaan. Siellä oli just kuoriutunut ensimmäiset siianpoikaset ja ne oli niin söpöjä! Ja silmäpisteasteella ne vasta hienoja olikin. Se tarkoittaa sitä kun mätimunasta alkaa näkyä silmät läpi ja siian muna on musta ja sen silmät hohtaa kultaisena läpi. Otin muutaman valokuvan hautomosta ja poikashallista mutta en tiiä jaksanko laittaa niitä enää tänään tänne. Väsyttää niin pirusti aina tähän aikaan illasta. Perjantaina tein ennätyksen vähään aikaan ja valvoin puoleen yöhön asti. Kello näytti ihan hassuja lukemia 00:00!? Eilen muuten mentiin iltakävelylle kahdestaan ilman karvalapsia ja se oli mukavaa. Kotona katsottiin Rolemodels leffa ja syötiin popkornia.

Ostan kyllä viinipullon itselleni jos ja kun tästä keväästä selviän!

Äääh tekemistä?!?!

Mä haluan tehdä jotain mutta en tiedä yhtään mitä tässä kämysessä kaupungissa vois tehdä ilmatteeksi/halvalla ja ilman suuria välimatkoja... Kaikki maksaa ja sitten en vaan tunne tämän kaupungin aktiviteettitarjontaa. Ehdotuksia? Ja mies istuu vaan ton ruudun edessä.... Mä en halua kuulostaa miltään nalkuttavalta äidiltä mutta se pelaa/tekee jotain muuta koneella ihan liikaa. Tylsää tylsää tylsäää.... Mä haluan jonkun kivan harrastuksen, mikä on halpaa ja sitä voi tehdä silloin kun haluaa ja että se olis kodin ulkopuolella. Uiminen olis just sellainen juttu mutta ei ole kivaa käydä palelemassa ja vetämässä jotain rataa edestakaisin. Tahtoo uimaan Islantiin!!

Leipomispäivä

Eilen innostuin leipomaan oikein urakalla eikä siinä loppujen lopuksi hirveän kauan mennytkään. Ensin mä tein tonnikalapiirakan ja samalla kun se oli uunissa niin miehen avustuksella tehtiin muffinssit valmiiksi ja saatiin ne uuniin heti perään. Tein sillä samalla hyväksi todetulla reseptillä muffinssit kuin viime lauantainakin. Ja sitten tein vielä pari pellillistä hampurilaissämpylöitä ja kun ne oli uunissa me paistettiin jauhelihasta pihvit sämpylöiden väliin meille iltaruuaksi. Tonnikalapiirakka, osa muffinsseista sekä loput pihveistä ja hampparisämpylöistä meni pakkaseen. Nyt on sitten jotain mitä tarjota jos sattuu yllätysvieraita tulemaan ja hamppareita syödään vielä pitkään noista leivistä :) Tällä kertaa mä tein hiukan isompia leipiä kun viimeksi niistä tuli melkoisia miniburgereita.

Aikaisemmin päivällä me käytiin hakemassa koiranruokaa eläinkaupasta. Samalla reissulla käytiin hakemassa lounaaksi pitakebabit Agali Steakhousesta kun niillä oli semmonen tarjous. Yksi perinteinen kebabbi 2,45 €! Se on uusi paikka ja mä olen jo pitkään halunnut käydä siellä ja nyt toi tarjous oli aika hyvä syy siihen :) Vaikutti tosi hienolta paikalta vaikka se onkin pieni. Sieltä siis saa kebabbien lisäksi kaikenlaista liharuokaa mm. 500 g jättiläispihvin! Kannattaa käydä testaamassa. Tänään tarttis tehdä monen monta rästiin jäänyttä raporttia suomenkielen ja viestinnän kurssille. Onneks se opettaja on tosi rento ja mukava eikä hiillosta palautuspäivien kanssa. Mä vain itse yleensä tykkään tehdä asiat pois alta ajoissa. Tänään tulee olemaan luultavasti tosi upea päivä ilmojen osalta. Mä jo innostuin tekemään pitkän aamulenkin koirien kanssa tossa seitsemän aikaan kun aurinko oli just noussut ja lämmitti kivasti. Niin mukavaa käppäillä tuolla aikaisin aamulla kun on niin hiljaista eikä muita näy missään.

Aamulenkiltä

Tänään oli todella kaunis ilma ja otin kameran mukaan aamulenkille. Tuli otettua muutama otos tuosa ihan lähimaastosta ja koirista. Osuipa kameran ulottuville yksi fasaanikin, joita täällä asuu oikein parvi. Yleensä ne vaan pysyttelee tarpeeksi kaukana meistä mutta tuo yksilö oli todella rohkea kun ottaa huomioon että mulla oli verenhimoiset koirat mukana. Ihanaa kun jo seitsemän aikaan aamulla paistaa aurinko. Samoin illalla on valoisaa jo tosi myöhään. Viikko on taas mennyt ihan sikaäkkiä niin ettei huomannutkaan.

Eveläinen pakotettuna istumaan paikallaan :)

Indi sai jonkun hepulikohtauksen ja alkoi haukkumaan mulle kauheesti. Mä en sitten yhtään tykkää kun yleensä ne on ihan hiljasia, se ottaa mun korviin niin pahasti :) Ei toisten koirien haukunta tietty haittaa mut jos omat mekkaloi...

Kiva kastike

Meillä oli koulussa tällä viikolla jotain tosi hyvää ja ennen kokematonta kastiketta soijaleikkeen kaverina. Piti oikein kysyä keittäjältä että mitä siinä on ja se oli niinkin yksinkertaista kuin ruokajugurttia ja punaista pestoa sekaisin. Toki siinä varmaan jotain pippuria oli tai muuta lisämausteena mutta kuitenkin tosi yksinkertaista :) Niinpä mä ajattelin kokeilla sitä kotonakin ja syötiin sitä tänään kananugettien ja ranskisten seurana. Oli hyvää ja tuo mukavaa vaihtelua esim. tartar kastikkeelle. Musta sopii hyvin just kanan tai kalan kanssa tai melkein minkä vain jos tykkää. Loput pestosta mä pakastin kun sitä ei koskaan tule käytettyä loppuun sen muutaman päivän aikana kun se pysyy hyvänä.