Töitä ja sairastamista

(Kamalaa... Aloin kirjoittamaan tätä postausta jo sunnuntaina ja nyt näköjään torstaina saan vihdoin sen valmiiksi :D)

Ensimmäinen työläisviikonloppu takana ja ihan yhtä nopeasti se hujahti kuin ne kaikki muutkin. Perjantaina tuntui kyllä ihan hauskalta päästä vapaalle ja etenkin pitää lapset kotona. Töissä on mennyt hyvin enkä ole osannut stressata mitään. Hommahan on lähes tulkoon ihan samaa mitä olen omien lasten kanssa kotona tehnyt. Ihmiset ovat ihan ok, päivän kuluvat nopeasti ja lapset ovat paria poikkausta lukuunottamatta tosi suloisia. Kauhean räkäisiä tosin. Töistä pääsen puoli kahdelta ja olen hyvin kerennyt hakemaan lapset kahteen mennessä, vaikka kahdessa eri paikassa ovatkin.

Viikonloppuna hengailtiin paljon kotona, ulkoiltiin pulkkamäessä ja shoppailtiin E:lle isojen lasten pulkka ja I:lle liian isot sisätossut perhepäivähoitoon :P E:stä oli tosi kivaa laskea pulkalla tai olla vaan kyydissä ja napsia lunta matkan varrella. I oli vähän epäilevämpi pulkkailemisen ihanuutta kohtaan mutta ei kuitenkaan valittanut. Ja se tunne kun on päässyt sisälle pirtsakan talviulkoilun päätteeksi ja vielä riisuuduttua kaikista talvitamineista, se se vasta on ihana.

(Tänään torstaina voin kertoa että olen ollut koko viikon enemmän tai vähemmän puolikuntoinen ja maanantaina jopa kuumeisena töissä. Eilen sain anopin hakemaan lapset hoidosta kun mua pyydettiin olemaan kauemmin töissä ja tänään olen I:n kanssa kotona kun pph on vuorostaan kipeä. Huomenna on E:n päiväkoti taas kiinni koulutuspäivän takia ja miehellä on yksi tai kummatkin lapset silloin. Ja illalla olis miehen työpaikan pikkujouluillallinen, mihin ollaan ilmottauduttu ja otetaan I mukaan nukkumaan vaunuihin kun me syödään. Sitä kun ei oikein voi kellekkään jättää vielä hoitoon kun sen mielestä kaikki ihmiset on kamalia :D E menee sitten serkkujen kanssa anopille yöksi. Lauantaina olis sitten vuorossa Ikea ja kuva joulupukin kanssa, jouluvalojen ostoa ja ikkunoihin laittoa ja muuta pikkujoulumaista puuhastelua. Ei tässä ainakaan tylsää tule kellekkään)

P.S. Lopulta julkaisin tämän vasta lauantaina...

Ollaan anopin kanssa askarreltu kynttilöitä ja paketti"kortteja" decoupage-tekniikalla. Keskellä anopin mulle joskus aikaisemmin antama kynttilä ja sivuilla mun nyt askartelemat.

Ja pari puista sydäntä, joihin laitoin tuollaiset kivat vanhanaikaiset kuvat.

E viillettämässä pulkalla päiväkodin pihalla kun menin hakemaan sitä ensimmäisinä lumipäivinä.

Uutisia!

Uudet tuulet puhaltaa kuulkaas!Olen nimittäin saanut töitä päiväkodista. Senpä takia I:lle on koettanut karu arki ja tänään aloitettiin virallinen harjoittelu perhepäivähoidossa. Täti on sama kuin E:llä oli ja siitä olen iloinen. E kun tykkäsi aina mennä sinne niin kovasti. Asia on vaan hieman eri kuin E:n kanssa, sillä I on puolet nuorempi kuin E aloittaessaan. Mutta tädillä on nytkin kolme lasta siellä, jotka kaikki ovat aloittaneet kuuden kuukauden iässä. Tämä 9 kk onkin ehkä vähän huono kun I:lle pukkaa juuri kamala eroahdistusvaihe mutta minkäs teet. Sain työn niin äkkiä että humpsista vaan. Aloitan sitten kun I on valmis olemaan tädillä koko päivän (8-14) ja siihen ei toivottavasti mene viikkoa kauempaa. Olemme itseasiassa käyneet siellä kylässä jo viimeviikolla parina päivänä ja lokakuun alussa kerran eli tänään ei ollut ihan ensimmäinen kerta sinänsä. Mutta tänään meni kyllä jotenkin tosi huonosti siellä :( I on niin epäluottavainen vauva kuin olla ja voi. Hirveää huutoa vakka istun ihan vieressä. Syliin vain pitäisi päästä. Edes isoäiti ja täti eivät tälle herralle kelpaa, vaikka on heitä nähnyt keskimäärin kerran viikossa koko elämänsä ajan. E taas on sellainen sosiaalinen kyläluuha :D Höpöttää kaikille tuntemattomille ja ihmettelee miks ei kaikki halua puhua hänen kanssaan ja jäisi vaikka asumaan "amman" tai tädin luo. Mutta ehkä I:kin on sellainen sitten kolmevuotiaana.

Kuvituksena uuno ja tosiuuno, hiirulimme ja "antiikkiset" valokuvat seinälle-projektini ensimmäinen valmis osa.

Syksy

Tänä aamuna satoi ensimmäisen kerran lunta. Sellaista märkää maassa sulavaa tyyppiä mutta lunta yhtä kaikki. I nukkuu terassilla vaunuissa ja mietin että onkohan sillä nyt tarpeeksi päällä. Täytyy opettaa sitä nukkumaan ulkona joka säässä kun perhepäivähoidossa, joka sillä alkaa joulukuussa, joutuu nukkumaan ulkona. Se nukkuu melkein joka päivä kolmet unet ja niistä ehkä yhdet ulkona, jos sitäkään. Siis nykyään. Aikaisemmin en ole laittanut vartavasten ulos nukkumaan. Ulkoillaan sitten muuten. Ihmeen helposti se on oppinut nukahtamaan vaunuihin ihan tossa terassilla ilman talon ympäri lykkimistä :)

Tänään on tosiaan todella sykyistä ja harmaata. Pitää pika pikaa keretä pesemään ikkunat ja laittaa kohta jouluvaloja niihin niin saadaan vähän tunnelmaa tähän pimeyteen. Tykkään kyllä syksystä ja tällaisesta säästä kun saa kökkiä rauhassa kotona teemuki ja kasa keksejä vieressä.

 Pihapiirin lintuja vesisateessa makuuhuoneen LIKAISEN ikkuna läpi kuvattuna :D

 Pari viikkoa sitten oli vielä näin että annoin E:n juoksennella koirien kanssa terassilla hetken aikaa melko vähissä vaatteissa. Tänään ei tulisi mieleenkään brrrr. Huomaa kuvassa sen oma teekuppi :) Se juo sellaista marjateetä, jossa ei oikeasti ole teetä ollenkaan. Hauskaa kun se on välillä kuin isot ihmiset teensä kanssa ja voidaan yhdessä ottaa teetä ja keksejä iltapäiväkahvilla.

Uusi karvalapsi, ihan oikeasti :D

Meille muutti sunnuntaina tällainen pieni puolivuotias hiirityttö Hneta. Täällä asuvan suomalaiskaverini avokin tyttö ei oikeen jaksanut enää olla innostunut lemmikistään ja kun kuulin että hiirelle pitäisi löytää uusi koti olin ihan että ME OTETAAN SE :D Ei sillä että me oltaisiin suunniteltu mitään eläinten hankintaa tähän hätään mutta kun ei yhdestä hiirusta nyt mitään vaivaa oo ja ne on niin ihaniakin niin miksipä ei? Saattaa olla että hankitaan sille kaveri jos löydetään tai sitten ei. Katotaan nyt. E oli ihan innoissaan kun kannoin hiirun sisään. Se ei tiennyt että lähdin sitä hakemaan :) I:kin kattelee hiirtä mielenkiinnolla, kiljuu innosta ja haluaa koskea. Hneta on oikea murunen, niin kuin hiiret yleensä onkin. Helppo käsitellä eikä pure ollenkaan.

 Ja oli iiihan pakko ostaa uusi marraskuunkaktus kun näin näitä ruokakaupassa eikä mulla ole ollut tämän väristä aikaisemmin. Ainakin kaksi kertaa kävelin kyseisestä kaupasta ilman kaktusta mutta sitten oli pako ostaa :P Nyt on sitten kolme marraskuulaista, yksi joulukuulainen ja yksi kevätkaktus. Punainen marraskuulainen on tällä hetkellä myös täynnä nuppuja <3 Valkoinen ei ja mun on pakko siirtää se parempaan paikkaan että sekin kukkisi.

 Täähän on kuin karkki!

Fossvogskirkjúgarður

Tämä lahjakas laulaja kuoli tapaturmaisesti kovin nuorena ja sattumalta nähtiin hänen hautakivensä Fossvogurin hautausmaalla. Hautakivessa on lause yhdestä tunnetuimmista hänen esittämistään kappaleista, jonka voi kuunnella tuosta yläpuolen videosta. Englanniksi käännettynä lause tarkoittaa jotakuinkin "One day must all men die." Tosi surullisen kaunista, lause, kappale ja kaikki.

Uusi karvalapsi :P

Ihan vaan kasveissa kuitenkin pysytään hehe. Ei tähän elämäntilanteeseen lisää mitään nelijalkaisia sentään. Viikko sitten viikonloppuna vietti eräs puutarha- ja sisutusliike syntymäpäiviä ja me käytiin siellä koko perheen kanssa käymässä. Tarjolla oli ilmaista suklaakakkua, kahvia, hattaraa lapsille ja kaikenlaisia synttäritarjouksia. Oli myös pari sirkustaiteilijaa hauskuuttamassa lapsia ja ainakin E:n mielestä ne oli tosi hienoja. Ja hattara oli tosi hieno juttu myös :) Äitikin sai vähän kivoja juttuja sieltä: kaksi amppeliruukkua, neljä callunaa, metallisen ämpärin ja kaksi eri kaktusta samassa pienessä ruukussa. Suurin osa niistä minikatuksista oli ihan yksinään mutta joissakin oli kaksi. Mietin että olikohan ne ihan tahallaan istutettu samaan minimaaliseen ruukkuun vai onko ne jotenkin vahingossa päätyneet niin. Nyt niillä ainakin on runsaasti tilaa kasvella ja minä olen onnellinen kahdesta kaktuksesa yhden hinnalla :D 

 Toinen on tällainen karvaisempi kaveri :)

 Ja toinen enemmän tällainen rykelmässä kasvava tyyppi.

 Tässä vähän noita muitakin.

 

Toinen appeleista sai heti asukikseen hankalan ikkanalaudalle levittäytyneen mehikasvin. 

 E:n phalaenopsis kukkii edelleen.

Edellispäivänä laitoin terassia syyskuntoon. Täytyy vielä grilli ja matot viedä pois.

 Callunat ja ämpäri, jotka ostin. Vieressä viimejoulun hyasintti.

 

 Keskipäivänkukatkin jaksaisivat vielä kukkia, jos vain paistaisi aurinko.

Kuulumisia

Suomi-Islanti jalkapallopelin jälkitunnelmissa tässä kirjoittelen :) Kannatin Suomea mutta ikäväkseni suomalaiset pelasivat mielestäni vähän ikävällä tyylillä. Haaskasivat aikaa makaamalla turhaan maassa ja repivät ja roikkuivat islantilaisissa pelaajissa koko ajan. Siksipä ei harmittanut vaikka Islanti voittikin. 

Täällä I on parantunut kuumetaudistaan ja käynyt 8 kk neuvolassa. Painoa ei ole tullut tarpeeksi ja pitäisi antaa enemmän, useammin ja rasvaisempia kiinteitä ruokia sekä lopettaa yöimetys heti koska se vie ruokahalut päivältä. Että silleen. Tähän asti olen kieltäytynyt stressaamasta oikein mistään vauva-jutuista mutta nyt täytyy vissiin sekin aloittaa. E oli vauvana sellainen pullukka ettei tällaisia ongelmia ollut. Täytyy nyt sitten yrittää lisätä voita joka ruokaan ja olla koko ajan antamassa jotain. Yöimetystä en ehkä jaksa alkaa vielä lopettamaan.

Vähän revontulia.

Meidän pikkuikkunan hauska sumennusmuovi. Miehen ja E:n ostos.

Maisemia yhden herätysliikkeen "kirkon" pihalta.

Induli-pinduli 15,5 vuotias.

Maanantaikävely Rauðavatnilla

Tällä viikolla täällä on olleet tosi hyvät säät ja ollaankin ulkoiltu vähän joka päivä. Kolme perättäistä kuivaa ja aurinkoista päivää ovat olleet kummallinen ilmiö muuten niin sateisen harmaassa syyskuussa. Ollaan me muutenkin ulkoiltu kyllä, sateesta huolimatta. Yritän katsokaas kasvattaa lapsista jokasään ulkoilijoita :) Muutenkin päivät menee kivemmin kun ei kökitä pelkästään neljän seinän sisällä tylsistymässä. Maanantaina päädyttiin kävelemään vähän kotikulmia kauemmaksi ja ajettiin E:n päiväkodilta suoraan Rauðavatn nimiselle järvelle. Järvi ei ole edes mitenkään kauakana mutta meidän ei ole koskaan tullut käveltyä sielläpäin. I:llä oli päikkäriaika ja hän nukkuikin rattaissa melkein koko kävelyn ja jäi pois kuvista. Ensin käveltiin järven vieressä kasvavassa metikössä, jossa näkyi paljo sieniä ja lillukanmarjoja, ja sitten vähän aikaa itse järven liepeillä.

Tiistainvastaisena yönä I:lle nousi sitten kuume ja pikkumies on kuumeillut siitä lähtien :(

Tämän kuvan nappasin parkkipaikalta kun oltiin lähdössä pois.