Ulkoilua ja siivoilua

Heräsin aamulla yhdeksän aikoihin ja kävin koirien kanssa ulkona ja kattelin yhden hullukokki jakson netistä. Sitten vaihdoin kuin vaihdoinkin kaikille jyrsijöille purut ja nyt heillä on niin siistiä että. Eve seurasi kettiön ovelta silmä tarkkana kun nostelin hiiriä ja gerbiilejä bokseihin. Ihmeellistä kyllä ne ei koskaan (koirat siis) yritä tulla ottamaan niitä siimahäntiä meiltä. Eihän me niitä nyt ihan niiden nenän edessä käsitelläkkään mutta nytkin se olis voinut tulla keittiöön ja koittaa napata ne. Ulkonahan ne hyppii hulluna heinikkoon ja ojien pohjalle etsimään hiiriä. Tänään ollaan myös siivottu kunnolla meidän kämppää. Välissä käveltiin Prismaan ja ostettiin hiaano lattiamoppisysteemi. Ruuan jälkeen mies sitten moppas lattioita ja mä tiskasin. Nyt tarttis viedä koirat ulos ja keksiä jotain mukavaa tekemistä.

Elukoitten sisustusta.

Kauppareissulta kuvia. Ekassa Maarian kirkko.

Joessa oli pari sorsaa viettämässä talvipäivää.

Aika ruskeaa vettä.

Bondia ja lakritsikakkua

En keksi mitään hyvää otsikkoa tänään. Ehkä lakritsikakku olisi käynyt, sillä tein tänään ekstemporee koulusta tullessa kuivakakun mihin tuli lakritsikarkkeja. Ainemäärät vedin hatusta ja päätin jostain syystä iskeä mukaan pussillisen islantilaisia suklaakuorutteisia lakritsikarkkeja. En tiedä oliko lopputulos niin loistava mutta ihan syötävää ja erittäin ylpeä olen siitä että en katsonut reseptiä tätä tehdessä. Viiden aikoihin meidät haettiin lapsenvahdeiksi ja viihdyttiin oikein hyvin taas. Katsottiin uusin Bond leffa ja High Fidelity telkkarista. Eka oli ihan ok mutta odotin jotain mielenkiintoisempaa juonta ja suurempaa loppukohtausta. Daniel Craig oli hyvä, samoin "pahis" ja bondtyttö mutta joku toteutuksessa mättäsi. High Fidelity oli hyvä niin kuin ennenkin. John Cusack on tosi mielenkiintoinen näyttelijä ja kivan näköinenkin ;) Tässä vaiheessa muutin tuon otsikon "Piu pau perjantai..."sta "Bondia ja lakritsiakkua"ksi, mielikuvitukseni on rajaton! Kello on 22:30 perjantai-iltana ja mä voisin hyvin mennä jo nukkumaan. Huomenna aion heti aamulla vaihtaa puruja niin kauan kuin puruja riittää ja lähettää miehen ostamaan meille lattiamoppia ja sitten se saa pestä lattiat. Evellä alkoi juoksu enkä ollut tajunnut laittaa sille housuja kun lähdettiin ja lattia on sen näköinen... Ei sillä etteikö se muutenkin kaipais kipeästi pesemistä. Koulussa mulla oli kehityskeskustelu tutoropettajan kanssa. Mulla ei oo koskaan missään tommosissa mitään "oikeaa" keskusteltavaa mutta jotenkin saan niihin tapaamisiin aina menemään vaikka kuinka kauan aikaa. Sama siellä terveystarkastuksessa. What can I say... I love to talk about me :D

Blogilistalle

Laitoin tämän blogin tuonne blogilistalle tänään ja tutustuin muutenkin kyseiseen sivustoon paremmin. Ihan kätevästi löytää itseään kiinnostavia blogeja sieltä. Löysin jonkun parikymppisen yltiötyylikkään tytön blogin ja masennuin omasta pukeutumisesta täysin. Nytkin istun tässä harmaa alusvaatekerrasto päällä niin kuin koko viikon muutkin päivät. Noh toiset jaksaa semmosiin panostaa ja toiset johonkin muuhun... johonkin :). Koulussa tein hygieniapassikokeen ja helposti pääsin läpi niin kuin muutkin. Kävin kotona ulkoiluttamassa koirat pikaisesti ja lähdin taas ranskantunneille. Edelleen tuntuu ranska helpolta ja mun täytyykin hieman hold my horses ettei toiset masennu täysin. Kyllä mä muistan kun itsekkin ajattelin etten ikinä opi sitä. Enhän mä vieläkään sitä oikeen osaa mutta jotain sentään. Nyt olen vetänyt valkosipuliruisleipiä ja teetä urakalla naamaan ja pian nukkumaan. Huomenna mennään mun serkkua vahtimaan kun täti miehensä kanssa menee juhliin. Kivaa :)

Tältä näyttää aamuisin kun seisotaan Tuomiokirkon edustalla ja odotetaan bussia sellaiset 15 minuuttia.

Ikäviä uutisia

Yksi koiranomistajatyttö tuosta viereisestä talosta kertoi mulle tänään että joku mies oli käynyt hänen koiriensa päälle tuosta vaan tossa talojen edustalla pellolla ja löi koiria jollain metallikepillä päähän ja muualle useasti. Oli kuulemma uhonnut että kaikki koirat pitäis tappaa... kaiken lisäksi mies oli kuulemma häipynyt keppeineen MEIDÄN rappuun!!! Ja se mies oli puhunut ruotsalaisittain suomea ja tiedän vain yhden asunnon meidän rapusta missä on suomenruotsalaisia. Ihan kiva lähteä yksin koirien kanssa ulos samaiselle pellolle mmm... Mä voin kuvitella miten kamalaa se on ollut sille tytölle ja koirille. Ei tää mitenkään kovin yllätyksellistä silti ole ja mä ainakin koko ajan ulkona koirien kanssa ollessa odotan jotain vastaavaa tapahtuvan. Sadisteja ja hulluja tämä maailma täynnä :(

Nämä pari päivää on olleet aika tympeitä. Odottelen jotain inspiraatiota tulevaksi viikonloppuun mennessä. Ajattelin tehdä jonkun aikataulun mulle oikein paperille ja pysyä siinä myös. Mies suunnitteli vähän että se formatois jälleen kerran mun koneen kun siinä vaan on aina jotain vikaa. Maanantaina sain paljon aikeiseksi. Tein kuivakakun uudella vuualla, imuroin, pesin vessan ja pari koneellista pyykkiä sekä tein turskaesitelmän. Tänään tarttis katsella ranskan sanoja huomista sanakoetta varten. Miksköhän mä edes menin sille kurssille kun sen on niin helppo? Taas saa koko päivän istua koulussa eikä jaksa mitään muuta. Mä haluan jotain muutosta tähän elämääni, mennä töihin kesäksi ulkomaille tai vaihtoon tai saada vaikka lapsen. Lapsi olis niin kiva piristys tähän typerään tarkoituksettomaan lorvailuelämään :) Vaikka toi kuulostaa ihan hölmöltä ja epäkypsältä pelleilyltä niin ihan oikeasti ollaan molemmat aika halukkaita hankkimaan lapsi mutta elämäntilanne ei kummankaan mielestä ole ihan se paras mahdollinen. Toisaalta jos kokee että lasten saanti on iloinen asia niin eikö aina ole oikea ajankohta? Ja jos niitä ei oikeasti halua niin sittenhän koskaan ei oikein sovi. Mutta jos tän koulun tästä kävis ensin silti loppuun ;) Mutta ai niin! Uskaltaako tähän hulluun maailmaan mitään laspipoloisia saattaa??

Uudet työkengät oli saapuneet kouluun laskuineen päivineen. Toi kukka on söpön pinkin värinen ja kengät tuntuu hyvältä jalassa.

Julkisuudesta

Minä ja monet muutkin blogin pitäjät ovat postauksista päätellen pohtineet mihin vetäisivät rajat koskien yksityisyyttään internetissä. Osa kirjoittaa nimimerkillä ja osa omalla nimellään. Toiset laittavat kuvia, osa jopa perheestään ja osa ei ollenkaan. Osa kertoo missä kaupunginosassa asuu ja minkälaisessa talossa ja osa paljastaa vain maan nimen. Osa kertoo syvimpiä tuntemuksiaan parisuhteestaan ja osa vain hyvin yleisiä juttuja elämästään. Minä kirjoitan omalla nimelläni ja kerron myös läheisteni etunimiä mutta en käytä kenenkään sukunimeä. Olen kertonut sen kaupungin nimen, jossa asun ja myös asuinalueestani mutta en sen nimeä osoitteestani puhumattakaan. Minulla ei ole sähköpostiosoitettani täällä eikä puhelinnumeroa. Kuvia olen laittanut kaikesta elämääni liittyvästä mutta en niin paljon muista ihmisistä mutta eikö minulla ole oikeus käyttää itseottamiani kuvia blogissani? En kerro negatiivisia asioita läheisistäni enkä muitakaan kovin henkilökohtaisia asioita heidän elämästään. Omia asioitani kerron mutta en niistäkään mitään äärettömän yksityistä. Mikä sitten olisi järkevää? Ensin tämä blogi oli tarkoitettu sukulaisille ja ystäville luettavaksi vaikka olikin julkinen. Nykyään suhtaudun siihen niin että sitä lukevat muutkin mahdollisesti. Minulle on sanottu että tietojensa levittäminen netissä on vaarallista tällä tasolla mitä minä teen mutta olen silti jatkanut näin. Muillakin on saman yksityistason blogeja ja kai olen niin lapsellinen että luotan ihmisiin sen verran... Luulen että vaikka kirjoittaisin anonyymisti en silti menisi kovin henkilökohtaisiin juttuihin koska aina on mahdollista että joku läheinen lukee blogia ja tunnistaa. Facebookissa olen koko nimelläni ja siellä on myöskin sähköpostiosoite(vanha) sekä syntymäaikani. Ehkä joku voisi leikkiä minua näillä antamillani tiedoilla mutta eihän ilman salasanoja ja tunnuksia pääse missään tekemään mitään minulle vaarallista. Ei ainakaan tule nyt mieleeni. Sama kuvieni kanssa että vaikka joku väittäisi kotisivuillaan että esim. Eve on hänen koiransa ei se kuitenkaan ole niin ja mikrosirulla se viimeistään on todistettavissa :)

Kirjoitan tänne vähän päiväkirjatyylillä ja jonkin verran ihan minua itseäni varten. Etenkin islantijuttuja luen mielelläni jälkeenpäin ja muutaman vuoden päästä tämäkin postaus on osa historiaa :) Onhan tämä alkanut vuosi kolmas blogini historiassa ja kesällä se täyttää kolme vuotta. En ehkä jaksa kirjoittaa niin kauan tänne mutta on nämä silti täältä luettavissa. Toiseksi kirjoitan kuulumisistani sukulaisille ja ystäville varsinkin jos olen ulkomailla ja kolmanneksi tykkään ottaa valokuvia ja jakaa asioita kiinnostuksen kohteistani muiden kanssa. Neljänneksi juttuni tarjoavat jotain informaatiota iktyonomiopiskelijoiksi aikoville. Pitäisikin hiukan kategoroida näitä että ei olis pakko käydä kaikkia postauksia läpi vaikka niiden kalajuttujen takia.

Olin menossa kouluun tänään ja istuin jo bussissa kun päätin etten menekkään. Yksi syy oli se että unohdin lompakon kotiin ja olisin siis ollut nälissäni. Meillä olikin vain neljätuntia teoriaa tänään niin ei se ole niin suuri katastrofi. Teen sen sijaan esitelmän turskasta valmiiksi ja kotitöitä. Eveliini oli muuten eilen iltapissalla vapaana pellolla ja samoin tänään aamulla. Ollaan myöskin treenailtu hiukan tottelevaisuutta täällä sisällä, Indin kohdalla seuraamista ja Evellä vierelle tulemista. Sujuuhan ne täällä sisällä namin kanssa tietty mutta ulkona kummankin kanssa kaiken maailman häiriötekijöiden ympäröimänä ja ilman namia se onkin jo ihan eri juttu :) Even kanssa palkitsevaa on lähinnä se että se edes oppii jotain. Indi oppii helposti mutta alkaa pelleilemään nopeasti. Eve taas ei ollenkaan tajua mitä sen pitäisi tehdä mutta kun se sen oppii se tekee aika hyvin eikä kiihdy vaan seuraa tarkasti namia :).

Nämä on islantilaisia kleinur munkkeja. Saatiin viimetalvena satsi anopilta ja mies tykkää niistä kovasti. Musta ne on ihan ok vaikka teen kanssa.

Back to business

Takaisin kotona raskaan mutta mukavan kyläilyviikonlopun jälkeen. Pääsin tänne tädin kyydillä kun he tulivat kurkkaamaan meidän kämppää ja sitten syötiin yhdessä tässä meidän Hesellä ennen kuin heidän piti lähteä kotiin päin. Mulla oli jostain syystä kauhea ikävä koiria ja kuulemma nekin oli käyttäytyneet oudosti ihan kuin ikävöiden mua :) Nythän ne kummatkin on liimautuneet muhun kun istun tässä koneella. Ruoka kummiskin vain mielessä... Mua on mietityttänyt paljon koirat viimeaikoina kun niiden hoito on tuntunut jotenkin henkisesti raskaalta. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen että olen vähän liian kriittinen itsäni kohtaan koskien niiden käyttäytymistä. Ne on ihan hyviä koiria jo nyt eikä mun tarvitsis ottaa niin kauheita paineita jos ne ei nyt osaa oikein kävellä remmissä kauniisti. Onhan ne muuten oikein hyviä ja helppoja koiria että kai mä olen jossain sentään onnistunut joskus niiden kasvattamisessa.

Ihanaa olla kotona! Täällä meidän kolkossa heikosti sisustetussa karvaisessa kämpässä mutta kotona silti. Saan vihdoin puhtaat vaatteet päälleni kun jouduin kärvistelemään samoissa koko viikonlopun kun menin tyhmänä unohtamaan mun matkakassin kouluun! Että eipä tullut otettua mitään kuviakaan kun ei ollut kameraa mukana. Pimu oli taas kasvanut kovasti ja itsenäistynyt. Sen huskypuoli alkaa puskea esiin sellaisena vaeltamishaluna ja se houkuttelee seurakoira isäpappansa myös näille retkilleen. Eli sitä ei voi enää pitää pihalla vapaana muuta kuin valvotusti. Kaiken kaikkiaan maalla oli mukavaa tällä kertaa :) Mä sain myös harjoitella hieman ruotsia sukulaisten kanssa ja kuulin että mulla on italialaista, ruotsalaista ja jopa "mustalais" verta itsessäni, pieninä pisaroina tosin... Kauan mä olen tiennyt että mun isoäiti on sveitsiläinen mutta noi muut oli uutta. Löytyvät siis hänen takaa. Ehkä joskus vanhana innostun tekemään sukututkimusta asiasta. Mulle on aina ollut kielten opiskelu mieluisaa ja aika helppoa ja ajattelin leikilläni että ehkä mun geeneissä on joku sellanen taipumus siihen kun olen tämmönen "sekarotuinen".  En nyt oikein keksi mitään järkevää kirjoitettavaa tänäänkään mutta laitan pari kuvaa koirista lopuksi tältä syksyltä.

Tukkajuttuja

Olin siis eilen siellä kampaajalla, joka teki mulle nutturakampauksen osana hänen "lopputyötänsä" kampaajakoulusta. Ihana vähän vanhempi nainen oli kyseessä ja toivon että hänellä menee hyvin ne kaikki näytöt. Oli kyllä vähän hassua mennä bussilla kotiin sen jälkeen. Itse en olisi ehkä sellaista kampausta itselleni valinnut mutta mähän olin vain siellä antamassa hiukseni hyvään tarkoitukseen :) Oli outoa kun ne tuomarit katseli mua joka suunnalta ja tuli ihan naaman eteen tutkimaan ehostusta. Oli semmoinen lievästi sanottuna objekti olo. Kotona pääsin toteuttamaan sisäistä muotikuvaajaani ja otin kuvia itsestäni. Aikas haastavaa täytyy sanoa.

Tänään oli onneks vähän lyhyempi päivä koulussa niin kerkesin kotiin hetkeksi ennen ranskan tunteja. Tein meille lasagnea ruuaksi ja päivittelin semmosta eläinsivustoa, minkä mä aina unohdan. Nyt laitoin linkin sinne tuohon sivuun. Se on tehty freewebsillä enkä tykkää kyllä yhtään siitä ohjelmasta. Jotain informaatiota sieltä kuitenkin löytynee. Ei nyt oikein tule mieleen mitään järkevää kirjotettavaa... Ai niin tänään menin tuhlaamaan 1,20 € ylimääräistä koulun kahvioon tossa ranskan tuntien tauolla ja sitten vielä mentiin kaupaan äsken ja sain sipulipussin ja siiderin. Otin kyllä eldoradon että halvin lähti mukaan :D Täytyy sitä vähän hemmotella itseään vaikka säästääkin. Hankalaa tää säästäminen kun mies ostaa mitä ostaa enkä tiedä että mitkä kaikki menot mä tähän laskisin mukaan.

Huomenna menen maalle isän synttäreiden viettoon ja palailen kai vasta sunnuntaina takaisin kuvioihin. Ihan kiva nähdä taas sukulaisia pitkästä aikaa. Mies ja koirat täytyy valitettavasti jättää tänne :/ Mä sitten en tykkää olla poissa kotoa... Ranskan tunnit meni kivasti. Nyt alettiin jo vähän opiskelemaankin ja täytyy vain sanoa että aika erilaisia opetustyylejä on opettajilla. En oikein osaa sanoa että toimiiko tämä tyyli kun mä en itse joudu varsinaisesti opettelemaan mitään. Riemastuttavaa on huomata että mä muistankin niitä juttuja aika hyvin että on joku oppi sentään mennyt perille :) Mä luulen että mulla on muutenkin erilainen suhtautuminen nykyään kielten opintoihin ja olen saanut sulatella oppimaani tässä jonkun aikaa ihan rauhassa. Uskalsin jopa vastata muutaman kerran tunnilla! Me tehtiin sellainen uusi juttu myös että nauhoitettiin meidän omaa ranskan lausumista kun toistettiin kappaletta nauhan perässä. Täytyy sanoa että en mä kuulostanut yhtään hassummalta :)

Heh, olen alien.

No tän otti mies kun mä olin saanut sen purettua ja itseasiassa pidin tästä tyylistä kovasti :)

Tosi luonnollisia nää salamakuvat hmmm...

Cous cous

Mä kokkailin tänään ekaa kertaa ikinä couscousta enkä muista sitä edes koskaan tietoisesti syöneeni. Aika hauskoja ryynejä täytyy sanoa ja helppoja valmistaa. Laitoin tänään vain mulle kun mies söi lihamurekkeen jämät aikaisemmin. Toinen syy tyytyväisyyteeni on se että vihdoinkin sain aikaan tosi mausteista ja tulista ruokaa :) Heitin joukkoon vähän kaikkea mitä löytyy maustevarastosta ja puolityhjistä purnukoista. Perustana oli edelliskerrasta jääneet wokkivihannekset ja katkaravut eli ei mennyt senttiäkään ruokiin tänään kun sitä couscoustakin löytyi kaapista valmiina :) Mausteeksi siis tuli iso pala raastettua inkivääriä ja valkosipulia, yksi kokonainen kuivattu oma chili, omaa ja kaupan chilirouhetta, cayenne pippuria, sitruunapippuria, sweetchili kastiketta, soijakastiketta, thai kalakastiketta, muskottia, murskattuja korianterin siemeniä, kuivattua persiljaa, suolaa ja paprikajauhetta. Oli tosi hyvää :) Samoin oli hyvää ruokaa koulussa kun meillä on sellaiset Goa teemapäivät menossa eli intialaista ruokaa.

Huomenna mä meen yhden kampaajakokelaan koekaniiniksi ja mulle tehdään nutturakampaus sekä ehostus. Jännää kun en koskaan ole ollut missään sellasessa. Harmi vaan kun ei ole mitään hienoa menoa huomenna kun olis kampaus ja kaikki. Hassua sitten ajella bussilla kotiin kauheen hienona. Mies olikin tänään aamuvuorossa ja menee huomenna taas iltaan... Ärsyttävää kun ei koskaan tiedä niistä vuoroista mutta oli kivaa aamulla heräillä ja tehdä aamujuttuja yhdessä ihan rauhassa. Mun kun ei olis tarvinut niin aikasin nousta mutta nousin kuitenkin. Ja säästölinja on pitänyt aika hyvin. Mä olen nyt kahtena päivänä syönyt koulussa vain lounaan (2,90 €) enkä ostanut mitään pullia tai teetä niin kuin yleensä teen. Enkä myöskään ole ostanut mitään kaupasta mutta mies kävi tänään ja osti 14,70 €:lla pääasiassa ruokatarvikkeita. Ihan ok saldo tähän mennessä kun huomenna teen lasagnea ja siihenkin on jo kaikki tarvittava kotona. Mä olen käyttänyt koulussa meidän luokan omaa vedenkeitintä ja juonut pahaa sitruunateetä mutta säästyypähän rahaa...

Siinä on couscous annokseni ja osa mausteista. Mä tykkään noista venkulapulloista kovasti :)

Ja sitten mun päiviini erottamattomasti kuuluvat tee, vedenkeitin ja toi teenvalmistus kuppi. Tämä kyseinen tee on niin söpöä kun siellä on pieniä vaaleanpunaisia sydämiä mukana :)

Ja sitten huono kuva miehen rakkaasta sláturista. Toi on sen äitin tekemää, joten siinä noi rasvapilkut on ihan pieniä. Mies laittaa sitä eväsleipiinsä ja syö onnessaan... Kai se on ainakin terveellistä kun siinä on lampaan maksaa mutta musta se maistuu kamalalta.

Kysymyksiä

Onko tietokoneen äänet kovalla jos messengerin viestiäänen voi kuulla toiseen asuntoon? Alkaako koirat kuorsaamaan kun ne vanhenee? Näitä olen muun muassa tänä iltana pohtinut kun olen kuullut kaikenlaisia ääniä :) Mies tuli kotiin ja alkoi heti tiskaamaan kun mä en ollut kerennyt vielä ja mä sitten kuivailin ja kerroin säästölinjastani ja oudoista maanmiehistäni. Kivaa! Ai niin laitoin tohon yläpalkkiin tollasen kuvan Reykjavíkin ajoilta.

Säästölinjalla

Mä inspiroiduin yhdestä blogista ja päätin pitää kahden viikon tuhlaamattomuusjakson. Eli pyrin tuhlaamaan mahdollisimman vähän rahaa silti tinkimättä syömisestä jne. eli kaikki turhuus pois. Tässä tulee kyllä olemaan muutama isompi investointi mutta niitä ei lasketa kun ne on ihan pakkoja mm. isän 50 vuotislahja. Hyvin on ainakin tämä eka päivä mennyt :) Aion siis kirjata kaikki kulutetut rahat tältä ajalta ylös. Nyt leikkaan kynnet kun en osaa kirjottaa pitkillä kynsillä... No niin nyt on helpompaa. Mies alkoi siis tänään töihin ja on koko viikon iltavuorossa :( Mä saan hengailla taas yksinäni ja jouduin viemään koirat yhtäaikaa pihalle... Meni itseasiassa yllättävän hyvin. Indi sekoilee nyt tossa semmosen "moukari" pallon kanssa ja onnistui äsken heittämään sen kirjahyllylle kirjojen taakse! Se saa aina ihmeellisiä leikkimiskohtauksia kun tullaan ulkoa tai sitten se haluaa leikkiä Even kanssa lenkin lopussa. Mä en yleensä anna jos kumpikin on kiinni kun hihnat sotkeutuu ja ne saattaa hermostua siitä. Silleen kyllä onnistuu että Eve on vapaana ja Indi valjaissa.

Australia leffa oli hyvä ja tosi pitkä. Hienoja maisemia, ah niin ihania hidastettuja ratsastuskohtauksia ja romantiikkaa. Oli siinä hauskojakin kohtia ja vähän dramaattistakin välillä. On se kyllä kamalaa miten niitä aboriginaalejakin on kohdeltu joskus ja vähän ehkä vieläkin. Koskahan siellä valitaan vaikka pääministeriksi aboriginaali? On tullut muuten luettua viimepäivinä aika paljon maahanmuuttaja mielipiteistä blogimaailmassa. En nyt rupea kauheasti analysoimaan niitä mutta sanon vain että ihan hirvittää millaisia blogeja löytyykään ja minkälaisia käsityksiä ihmisillä on asioista. Olen vähän huolissani maahanmuuttajien sopeutumisesta tähän yhteiskuntaan koska heitä käsitellään jotenkin hassusti niin että he tottuvat siihen että yhteiskunta kustantaa heidän elämisensä. Ei ole mikään ihme minusta... Onhan monet suomalaisetkin tottuneita siihen kun ei ole ketään, joka tulis raahaamaan kotoa väkisin töihin. Mikäs siinä elellessä jos ei kerran omatunto paina? Mutta kaikki toisen kansallisuuden tai uskonnon törkeä halveeraaminen ja niihin kohdistuva viha sekä inho on jotain niin käsittämättömän alhaista ja siis kenen vaan suusta olit sitten Suomesta tai mistä maasta vaan.

En halua tehdä blogistani kovin kärkästä mielipideblogia vaikka löytyyhän minulta, niitäkin... Parempi niin, saan kirjoitella täällä viattomista kokkailuista ja hömppäleffoista :) Kokkailuista puheen ollen eilen oli taas mureke/muussi päivä. Muussiin tuli myös vähän porkkanaa kaveriksi ja ajattelinkin joskus koittaa vaikka porkkana- tai lanttumuussia.

Koulussa oli tänään oppilaskunnan kokous ja mä pääsin taas sihteeriöimään. Hieman huolettaa kun ne "vanhat" konkarit on jäämässä pois kohta että osataanko me ollenkaan hoitaa sitä. Se jää nähtäväksi sitten. Tänään olis mulla vielä ohjelmassa hirveän tiskivuoren selvittäminen kun en jaksa kattella sitä niin kauan että mies hoitais sen :)

Sunnuntaita!

Kala on syöty ja ihmiset sosiaalistettu taas hetkeksi. Täytyy sanoa kyllä että olen vähän jo kyllästynyt kirjoloheen. Ihan jännää sitä oli paistaa ja näin mutta se on aina jotenkin tylsän makuista. Tykkään savukalasta enemmän, kylmä tai lämmin käy. Mies ei oikeen tykännyt sen ulkonäöstä kun laitoin sen päineen päivineen uuniin, joten mä sitten tarjoilin sille :) Todettiin eilen muutenkin että mä taidan olla meistä se "ronskimpi" tapaus niin kuin mieleltäni. Toisaalta mä olen paljon herkempi, jos vaikka joku sanoo mulle ikävästi ja mies ei taas niin välitä mitä muut ajattelee.

Mentiin eilen sinne kylään ja ne olikin vähän tuparimaiset kekkerit. Sinne tuli muitakin puolalaisia, mitä ei vielä tunnettu ja sitten tuttu puolalaismeksikolainen perhe. Oli kiva nähdä kaikkia ja syödä pizzaa. Hiukan tuli booliakin maisteltua :) Lapsilla oli hauskaa ja mä jouduin kahden pienen pojan uhriksi. Toinen puhui mulle ruotsia ja toinen puolaa ja jouduin sitten leikkimään niitten kanssa. Söpöjä tapauksia kumpikin. Kyllä huomaa etten mä osaa ollenkaan olla lasten kanssa mutta olen mä hiukan parantunut sillä saralla kuitenkin. Oon miettinyt tota kielijuttua että meidän lapset tulee sitten oppimaan kolmea kieltä jonkun verran. Islantia ja suomea toivottavasti kunnolla ja sitten englantia jonkin verran. Ton puolalaismeksikolaisen perheen lapsethan joutuu omaksumaan hirveesti kieliä kun vanhemmat puhuu niille puolaa ja espanjaa ja sitten he keskenään puhuvat englantia ja lapset on ruotsinkielisessä tarhassa ja koulussa ja asuvat Suomessa. Lapset on ihmeellisiä sen oppimisen suhteen. Noissa tapaamisissa on kiva käydä kun ne ihmiset on kaikki kovin korkeastikoulutettuja ja fiksua porukkaa. Mielenkiintoista kuunnella niiden työjuttuja kun ne on suurin osa jonkin sortin tiedeihmisiä. Siellä oli muun muassa yks mies, joka oli kiinnostunut mun alasta kun se kai tutkii myös kaloja mutta siis jollain solubiologian tasolla.

Tänään mennään leffaan katsomaan Australia elokuva. Ja miehellä alkaa taas työt huomenna niin saadaan rahatilanne "normalisoitua". Mulla uusi piitkä ja raskas kouluviikko edessä jälleen...

Ottelin muutaman kuvan makkarista kun päätin ettei se ikinä tule siistimmäksi kuitenkaan :) Tämä on otettu kirjotuspöydän edestä.

Tämä on olevinaan joku lukunurkkaus...

Tästä lampusta mä tykkään varsinkin aamuisin kun se käynnistyy silleen pikkuhiljaa eikä heti sokaise just herännyttä.

Ja sitten ovi eteiseen. Pyykit kuivuu yleensä makuuhuoneessa.

Hmmm

Ei nyt tuukkaan ruokapostausta kun suunnitelmat muuttui taas jälleen kerran. Eilen raahasin koulusta kotiin kirjolohen ja se piti sitten eilen kokkailla ja syödä. No ei se onnistunutkaan ja tänään piti. No ei se onnistunutkaan kun raukka oli jäässä... Noh jos huomenna sitten olis sulanut eikä muitakan esteitä syömiselle tulis.

Olin äsken ahkera ja aloittelin jo paria ranskan ainetta ja kirjoitin aloitustekstin oppimispäiväkirjaan. Oltiin myös ahkeria koulussa mun ekonomian ryhmän kanssa ja edettiin hyvin meijän liiketoimintasuunnitelman teossa. Me ollaan perustamassa leikisti merivesiakvaario liikehommelia eli tuodaan maahan merivesikaloja ja tarvikkeita ja myydään yksityisille ja yrityksille kustomoituja merivesiakvaarioita. Suuria visioita kuulkaas :D Kouluun liittyviä hommia olis tällä hetkellä vaikka muille jakaa ja siellä saa istua ihan täydet päivät nykyään. Tai no jos mä osaisin laittaa sen kellon soimaan joka ilta... Eilen meni jo vähän ylitöiksi!

Mulla loppuu rahat just :) En sit osannutkaan kiristellä nyörejä sopivasti ja näin kävi ja aika ennustetusti. Mutta saapahan välillä leikkiä ihan oikeasti köyhää opiskelijaa. Eilen kävin terveystarkastuksessa ja se muistutti lähinnä jotain terapiasessiota. Ei niin että mulla mitään kamalia ongelmia olis mutta hölötinpä nyt kuitenkin. Olin kasvanut!! ja laihtunut?? hieman mutta sanoisin että lihakset on muuttuneet rasvaksi ja selkä ei ole enää niin kasassa kuin seisomatyössä. Näin yhtä huonosti kuin aina ennenkin mutta ei sekään mikään yllätys ollut. Kai täytyy olla onnellinen kun mun terveystarkastukset on aina niin tylsiä eikä mitään vikaa löydy... Huomenna me mennään sosiaalistumaan puolalaisten ystävien luo pizzalle :)

Je suis une fille finlandaise :)

Tai jotain sinne päin. Ekat ranskan tunnit takana ja aika paljon näytti unohtuneen mutta kyllä jotain muistinkin. Lausuminen sujuu edelleen trés bien mutta muu taitaakin olla un peu hukassa :D Koko päivä oli raskas ja yllätyksellinen mutta siitä ehkä enemmän huomenna. Huomenna luultavasti ruokaisia juttuja tiedossa myös.

Sea kitens....??

Mies näytti mulle netistä sellaisen sea kittens sivuston, joka on eläinten oikeuksia puolustavan järjestön PETA:n ylläpitämä. Se on ilmeisesti lapsille suunnattu sivusto, minkä avulla koitetaan saada ihmisiä olemaan syömättä kalaa. Ja koska kalathan on ällöttäviä limaisia ilmeettömiä otuksia niin he ovat keksineet kutsua niitä sea kitteneiksi eli "merikissanpennuiksi", jotta ne vetoaisi enemmän ihmisten tunteisiin. Siellä voi tehdä oman sea kittenin ja pukea sille muun muassa prinsessamekon ja tiaran ja antaa oman lankakerän ja hiekkalaatikon ja jopa vesikupin! Musta eläinten oikeuksiin kuuluu että niitä kohdellaan riittävän arvokkaasti eikä laiteta niille vaatteita ja kissan korvia että ne olis "suloisemman" näköisiä... Penn & Teller teki PETA:sta hyvän jakson jos kiinnostaa. Eläinten oikeudet kunniaan tottakai mutta toi PETA on kyllä ihan typerä laitos...

Noh asiasta takaisin omaan pieneen arvottomaan raakalais/lihansyöjä/eläinten vankinapitäjäihmisen elämään. Olin unohtanut laittaa kellon soimaan ja nukuin järjettömästi pommiin. Neljä tuntia missasin koulusta ja vielä tosi tärkeitä juttuja mutta osallistuin loppuihin neljään tuntiin. Kotona mä aloin kokkailemaan ja mies vei Indin ulos. Oli tosi kivaa kun sain heti alkaa duunailemaan eikä tarvinut viedä koiraa ulos. Mä oon siis siirtymässä sellaiseen systeemiin että vien koirat kerran päivässä yksitellen pidemmälle lenkille ja aamulla ja illalla sitten samaan aikaan lyhyemmälle. Silleen on mulle ja koirille mukavampaa, itseasiassa oikein nautittavaa :) Eve pääsi sitten mun kanssa ruuan jälkeen. Me syötiin tänään pitkästä aikaa meri kissanpentua heh heh eli kalaa. Mä sovelsin vähän tuttua kirjolohisuikale-kookoskerma-wokkia. Paistoin pannulla öljyssä ja voissa ensin yhden silputun vihreän chilipaprikan, valkosipulin kynnen ja katkarapuja ja lisäsin sitten kalan ja wokvihannekset. Mukaan tuli myös limekookos kermaa, yhden limen mehut, korianteria, pippuria ja lopuksi retiisisuikaleita. Syötiin riisin, valkkarin ja yrttivoipatongin kanssa. Ihan ok.

Ai niin! Päätettiin että muutetaan vasta myöhemmin keväällä, jos silloin vielä tuntuu siltä :)

Tämmönen kätevä ja hieno tarjoilulautanen tuli lahjaksi. Muutenkin mä sain tosi kivoja lahjoja muun muassa viinipullon, kaulahuivin (itse neulottu), iittalan tuikkukupin, teetä...

Muuttohaaveita

Mä haluan muuttaa ylioppilaskylään! Pääsin jo niin pitkälle että täyttelin asunnonhakemislomaketta ja siihen se sitten tyssäs. Typerät kysymykset, joihin ei osaa vastata tappoi kyllä innon siihen paikkaan. Sit aloin ajattelemaan niitä muitakin lomakkeita, kuten osoitteen muutos, netin siirto, tän kämpän irtisanominen, olosuhde muutoksen ilmoittaminen kelalle jne... Tylsää :( En osaa päättää onko se kaikki vaivan arvoista. Muutettais kuitenkin vielä pienempään kämppäänkin.

Me otettiin joulukoristeet tänään pois ja heitettiin kuusi parvekkeelle. Ei oikeen huvita mikään nyt. Ärsyttävää.

Eiliset hampparit onnistui tosi hyvin vaikka ne olis voineet olla vähän isompia. Teen kyllä toistekkin :) Leipiä tuli niin paljon, että laitoin yli puolet pakkaseen myöhempää käyttöä varten. Väliin tuli mm. omaa "special" majoneesia ja marinoituja punasipulirenkaita.

Synttärit juhlittu

Täytyy vähän päivitellä tännne viimepäivien tapahtumia kun ei ole tullut kirjoitettua hetkeen. Eilen vanhenin taas vuodella ja nyt siis lasissa 22, täytyypäs muuttaa toi esittelyteksti tosta :) Meillä oli kahden luokkakaverin kanssa yhteiset synttärit ja vieraita oli paljon. Juhlat meni musta oikein kivasti mutta sitten päätin lähteä muiden mukana baariin ja sen jälkeen alamäki alkoi. Ensinnäkin porukka jakaantui johonkin kolmeen eri baariin ja kun päästiin baariin niin en taaskaan viihtynyt yhtään. Olin jo aikasemmin päättänyt että meen juhlista suoraan kotiin mutta en taaskaan kuunnellut itseäni :( Kotiin kun päästiin niin oli vähän erimielisyyksiä ja ekaa kertaa ikinä nukuttiin eri huoneissa saman katon alla :( Noh kyllä me aamusta jo oltiin niin leppyneitä että siirryttiin samaan sänkyyn. Sain kivoja lahjoja mutta haen ne vasta tänään sieltä juhlapaikasta ja tutkin niitä paremmin. Mieheltä sain lahjaksi wow-lisäosan ja paistomittarin ja appivanhemmilta sellaisen lämpimän merinovillaisen kerraston. Eli ehkäpä ensivuonna uudestaan tällä konseptilla mutta ilman sitä baariosaa...

Perjantaina oli koulussa viisi tuntia yrittäjyyskurssia ja se tuntuu tosi kivalta. Heti tuli semmonen olo että vois perustaa oman yrityksen :) Se opettaja on myyntityön koulutusohjelmasta Turun toimipisteestä ja kyllä huomaa että meininki on hieman toinen. Kun tuolla meillä on ehkä vähän liian helppoja noi kurssit ammattikorkeakoulu tasolle. Illalla kokkailtiin meille herkkuja karitsan paahtopaistista. Lisänä niitä sokeriperunoita ja porkkana-purjo-retiisi salaattia sekä punaviinikastiketta. Kastike lähinnä oli epätyydyttävää mutta se varmaan johtuu huonosta merkistä... Onneks meni viimeinen pussi siitä pakkauksesta. Viinikään ei tällä kertaa miehen mielestä osunut ihan nappiin mutta musta oli ok :) Se oli jännä Sisilialainen Chiaramonte punaviini ja se on tehty nero d'avola rypäleistä. Täksi päiväksi mulla on suuria suunnitelmia tehdä itse hampurilaisia ja asentaa se lisäosa.

Torstain koulujutuistakin piti kertoa elikkäs päästiin silloin harjoittelemaan kirjolohien lypsämistä ja laitettiin alulle uusi kirjolohisukupolvi koulun laitokselle. Äiti sekä "isä" kuoli synnytyksessä mutta lapset toivon mukaan voivat hyvin... Kaikkea ne kalat joutuu kokemaan että meistä tulis hyviä kalojenkäsittelijöitä, raukat. "Isä" siksi että maiti saatiin oikeasti tyttökalalta, jota on vähän peukaloitu niin että se tuottaa maitia. Voin selittää paremmin kun tajuan sen paremmin itsekkin :D Nyt mä osaan siis tappaa kalan oikeaoppisesti, perata sen ja jopa "tehdä" kalan poikasia. Tutustuttiin myös siihen mitä kalalle tapahtuu kuoleman jälkeen kalanjalostuksen tunnilla. Menen ihan sekaisin tuossa jalostus sanassa kun olen tottunut siihen että se tarkoittaa esimerkiksi rotukoirien jalostusta mutta tässä tapauksessa se onkin kalan jatkojalostamista joksikin tuotteeksi... Oppisin hienon uuden termin: rigor mortis eli kuolemisjäykkyys. Kyllä me vaan opiskellaan hienoja asioita! Aika rankka kahdeksan tunnin päivä oli se torstai mutta ens torstaina olis sitten 11,5 tunnin päivä tiedossa kun ranska alkaa huh!

Kylmääkin kylmempää

Nyt on ollut jo pitkään aika kylmät ilmat. Luntakin on mukavasti että eipä valittamista. Meinaa vaan jäätyä jos on vähänkin pukeutunut muuten kuin napajäätikkö mielessä. Miten sitä joskus pystyi kaiket talvet kulkemaan ilman pipoa kun se oli niin epäcool? Enhän mä ikinä ollut edes niin cool että joku pipon pitäminen olis vaikuttanut asiaan...

Eka joulunjälkeinen koulupäivä takana ja ihan mukavaahan siellä taas oli. Kaikkia uusia jänniä kursseja käynnistyy ja pitäis niitä valintojakin tehdä. Tänään ruokittiin kaikki viljelylaitoksen kalat ja nypittiin pois kuolleita mätimunia ja ruskuaispussipoikasia. Siellä oli ihan kamalia epämuodostuneita poikasia ja nekin piti napata pois. Kun tulee kymmeniä tuhansia lapsia yhdeltä naaraalta niin väkisinkin sinne joukkoon mahtuu muutama sata vammainen ja siiamilainen kaksonen. Eihän niistä mitään kaloja isona tulisi :/ Vai haluisko joku kenties pöytäänsä kaksipäisen kirjolohen? :D Huomenna päästään lypsämään siikamammoja jos ei ole kovin kylmä ilma.

Koulun jälkeen käytiin ostamassa parin kaverin kanssa juttuja meidän synttärijuhliin. Joo meillä on yhteissynttärit lauantaina ja mä täytän 22 vuotta. Sen jälkeen mies tuli kaupunkiin ja me käytiin ostamassa koiranruokaa iso säkki. Se on aina semmonen iso urakka kun pitää bussilla liikkua. Kotona mä kokkailin meille hieman erikoista ruokaa, juopuneita kanapyöryköitä :) Niihin tuli muun muassa kaljaa! Lisukkeena oli lohkoperunoita, salaattia, limelohkoja ja itse maustettua majoneesia. Kaikki oli ihan syötävää ja hyvääkin mutta pyöryköistä tuli aika neutraalin makuisia. Johtuu taas mun maustamisongelmasta kun en osaa laittaa niitä mausteita oikein runsaalla kädellä. Koitan nyt äkkiä väsätä tän blogitekstin että kerkeisin edes hetken pelata miehen kanssa ja sitten vilkuilla muutamat blogit ja mennä aikaisin nukkumaan. Arjessa on se tylsä juttu että nukkua on pakko, muuten ei jaksa.

En voi koskaan maustaa salaattia kun mies ei halua salaattiinsa mitään ylimääräistä. Niinpä lurauttelen sitten öljyjä ja muuta salaattiini omalla lautasella.

Loma loppuu aikanaan

Huomenna alkaa koulu. En odota sitä ihan niin innostuneesti kuin olin toivonut mutta kai se siitä alkaa sujumaan taas. Ehkä syynä on se että nyt tarttis alkaa miettimään harjoittelupaikkaa kesäksi ja tehdä valitoja seuraaviksi vuosiksi. Mulla alkaa myös tuutorointi koulutus tossa maaliskuun alussa. Enää ei ole sellaista uutta ja ihmeellistä vaan ihan totista totta monen vuoden puurtamista näköpiirissä. Noh kai kaikesta selviää hengissä, paitsi elämästä :) Ei stressiä!

Eilen oli tosi hyvää ruokaa meillä... taas. Varmaan kaikki mitä me tehdän on mun mielestä hyvää heh :) Ei pidä kustua vieraita maistelemaan niin voi säilyttää illuusionsa. No ei. Eilen tein siis ihan oikeeta perunamuussia ja lihamureketta, perusmättöä siis niin kuin suunnittelin tammikuussa tekeväni. En ollut koskaan tehnyt itse niitä ja ne onnistui silti tosi hyvin. Jopa mies sanoi että saan tehdä toistekkin! Murekkeeseen tuli jauhelihaa, sipulikeittopussi, pippurituorejuustoa, korppujauhoja, valkosipulia, season all'ia, pippuria, oliiviöljyä ja hiukan kermaa. Ens kerralla laitan mukaan vielä munan tai kaksi että pysyy paremmin koossa. Mies toi Islannista mukanaan sitä Season All-maustetta ja päätin nyt sitten käyttää sitäkin. Se on just sellaista "mausta mitä vain" maustetta :) Parhaiten se sopii ranskalaisten ja lohkoperunoiden mausteeksi mutta käy musta ihan hyvin muuhunkin. Mies toi muutenkin kauheet määrät syötävää mukanaan sieltä, muun muassa sen lampaanpaistin, neljä slátur rullaa, kuivattua kalaa, karkkia, äitinsä tekemiä keksejä ja kuivakakun, season all'ia, viinipullon, brenni vín pullon, hangikjötiä eli savustettua lammasta ja kauheen kasan keittiökamaa. Oli sillä vielä muutama äitinsä kirjottama reseptikin mukana, mikä oli kivaa. Enkä muuta noista pyytänyt kuin viinipullon. Se varmaan halus varustaa meijät islantituotteilla, ettei pääse koti-ikävä yllättämään :)

Mä olen nyt parina aamuna opiskellut islantia mun uusista oppikirjoista. Sain ne mieheltä joululahjaksi, kaks kirjaa ja cd. Olen tehnyt jo kymmenen sivua harjoituksia ja olen kappaleessa kaksi. Mulla on vaan ongelma kun en halua hirveesti harjoitella miehen kanssa. Se on ihan liian rehellinen mun virheiden suhteen ja mä olen ihan liian täydellisyyden tavottelija kestääkseni kritiikkiä :D Ehkä sitten kun oon vähän enemmän kehittynyt. Sellasen kanssa olis kiva harjoitella, joka myös opiskelee sitä mutta niitä nyt ei taida ihan lähipiiristä löytyä... Mulla alkaa myös ranskan opiskelu nyt kevätlukukaudella. Mä joudun käymään Turussa niillä ranskantunneilla mutta onneksi yks toinenkin mun luokalta on siellä :) En varmaan muista enää mitään vaikka sitäkin on tullut viisi vuotta opiskeltua ja m:n verran kirjotettua...

Tylsä vuoden alku

Tuntuu että tää vuosi ei tule olemaan mikään riemastuttavan jännittävä ainakaan ensimmäisistä päivistä päätellen. Koko ajan on sellainen sunnuntaifiilis jotenkin. Sellainen, joka tulee sunnuntaisin kun tietää että seuraavana päivänä on töitä tai koulua ja se pilaa jo koko edellisen päivän. Koiratkin käyttäytyy jotenkin järjettömän ärsyttävästi ulkoillessa ja mies istuu yöpaitasillaan kaiket päivät tossa koneella. Mua ärsyttää ja haluaisin purkaa sen kaikkiin kanssaeläjiini :( Unohdin silloin palauttaa sen kemiatehtävän vaikka teinkin sen ja nyt en ole vieläkään palauttanut sitä vaikka siitä on jo neljä päivää. On sellainen olo että who cares? Tiskitkin tiskaamatta, who cares? No, obviously I care kun jaksan valittaa niistä tekemättömistä asioista. Jos en oikeesti välittäisi niin nauttisin olostani täysin rinnoin... Ihmeellistä kun on kiukkuinen niin sitä keksii puolisostaan kaiken maailman ikäviä asioita, jotka ei ollenkaan yleensä vaivaa. Onkohan se sitten jotain tosiasioiden kieltämistä vai pelkkää ikävää suuttumuksen aiheuttamaa katkeruutta? Kallistun ehkä jälkimmäiseen koska kaikissa on niitä vikoja ja typerät vihan tunteet vain saa meidät lapsellisesti takertumaan niihin... Ja tämä tekemättömyys ja lorviminen vain ruokkii turhautumista ennestään. Ehkä sitten helpottaa kun arki alkaa ja saa vähän rytmiä elämään.

Eilinen ruoka oli tosi hyvää nam nam. Kaikki onnistui hyvin ja viinivalinta oli myös tosi onnistunut. Se oli Chileläinen cabernet-savignon-syrah Casillero del Diablo ja sitä olis vielä puoli pulloa jäljellä :) Koirat sai myös osansa paistin jämistä ja pakastin niille luut, jotka ne sai aamulla sitten syödä. Tänään napsitaan loput, mitä ateriasta jäi.

Juuri uunista tulleena. Kastike tehtiin paistoliemestä.

Päälle tuli tätä Islannista ostettua maustesekoitusta ja oliiviöljyä.

Lisukkeena oli näitä islantilaisia "sokeri perunoita", mitä ei oltu tehty ihan itse aikaisemmin.

Ja mulla oli tämmöstä sienimössöä lisänä, vaikka tämä kuva on otettu joltain toiselta kerralta. Tällä kertaa ei tosin ollut kapriksia.

Ulkoilua ja lambalæria

Tänään tuli ulkoiltua Eevertin kanssa. Käveltiin reippaasti koirapuistoon ja sen jälkeen vielä takaisin. Tällä kertaa oli kamerakin muistunut mukaan ja sain jopa muutaman kuvan otettua ennen kuin pakkanen teki tehtävänsä ja kamera hyytyi. Siellä oli kiva isovillakoira poika, jonka kanssa neiti jaksoi hetken leikkiä. Kotimatkalla typerät teinit paukutteli jotain uuden vuoden pommeja ja Eve parkaa pelotti kamalasti :/ Nyt odotellaan kaikki vesi kielellä kun mies kokkaa meille :) Luvassa on siis karitsanpaistia ja islantilaisia "makeita perunoita" sekä kastiketta karitsan paistoliemestä. Miehen äiti oli ostanut sen lihan meille, että se on ihan lentokoneella pääsyt matkustamaan :) Mä tein vielä lisukkeeksi itselleni sellaista sieni-sitruuna-valkosipuli-sipuli juttua ja ruuan kanssa nautitaan toki viiniä!

Uusi vuosi

Vuosi 2008 oli mun elämän parhaimpia tähän mennessä. Asuttiin Islannissa ja mä pääsin kouluun vihdoin. Mahtui siihen ikäviäkin asioita mutta yleisesti 2008 oli ihan huippu :) Tällä juuri alkaneella vuodella onkin sitten melkoiset odotukset jos meinaa pärjätä edelliseen verrattuna. Ainakin Anna lehden vuosihoroskooppi lupaili vain nousujohteista kauriille täksi vuodeksi. 2010 onkin sitten varmaan kauhea romahdus vuosi, sillä kuten olemme maailman taloustilanteesta huomenneet ei nousua voi tapahtua ikuisesti...

Aatto meni mukavasti. Oli kivaa syödä, juoda, pelata, ampua raketteja ja vieläpä pienessä mutta hyvässä seurassa. Yhtään kuvaa ei tullut siitä illasta kyllä otettua. Puolen yön aikaan oltiin just ammuttu keskustassa meidän raketit ja kaupungin ilotulitus alkoi. Avattiin kuoharipullo ja olo oli aika juhlava :) Ne pikkusuolaiset oli aika onnistuneita mun mielestäni vaikka hirveessä kiireessä ne väsäsin. Olin Mynämäellä auttamassa koirien rokotuksissa ja pääsin kotiin vasta viiden aikoihin illalla. Eveä pistettiin neljä kertaa kun se sai myös mikrosirun. Indi sai vain kolme eli yhden loishäätöpiikin ja kaksi rokotusta. Ensimmäinen askel Islantiin muuttoa varten on siis tehty eli Eve sirutettu :D Koirat tuli mun kanssa kaupunkiin silloin aattona ja sen kyllä huomaa. Karvoja on taas joka paikassa! Kuusikin on aaton jälkeen kaljuuntunut huomattavasti kun sitä tönivät neli- ja kaksijalkaiset ystävämme :)

Tämä vuosi on alkanut vähän omituisesti. On ollut koko ajan sellainen outo olo että jotain puuttuu tai joku ei nyt ole oikein. Ehkä se on vain jotain vuodenvaihtumiskriisiä... Ulkona on tosi kaunis ilma ja aurinko paistaa suoraan meidän olohuoneeseen. Oikein lämmittää kun se osuu selkään. Kaikenlaista tekemistä olisi mutta saa nyt nähdä että miten saa käynnisteltyä itsensä uuteen vuoteen uudella tarmolla :)

Joulupukki toi koirille pari uutta lelua ja tuo mäyräkoiramallinen on ihan paras! Hieman huolestuttavaa käyttäytymistä tosin...