Aurinkoa ja päättäjäiset

Kylläpäs nämä viikot vilahtavat ohi huomaamatta. Mitäs sitä tehtiinkään. Lapsilla kävi ainakin vähän kavereita kylässä ja leikkivät myös paljon ulkona kauniissa säässä. Tiistaina päiväkodin jälkeen lastasin pienemmät sisarusrattaisiin, E:n pyörän selkään ja sitten menoksi jätskille. M nukkui koko jätskitoimituksen ajan ja äitikin sai nauttia ihan itse oman jäätelönsä. Keskiviikkona oli taas niin upea sää ja tavattiin ranskalainen S ja poikansa K ulkona. Käveltiin aika pitkä lenkki, minkä jälkeen päädyttiin vielä kauppaan ja leipomoonkin.

Torstaina olikin sitten E:n päättäjäiset päiväkodilla. Lapset esittivät keksimänsä näytelmän ja lauloivat ja oli myös pientä hauskuutusta kun vanhemmat joutuivat opettelemaan diskotanssiliikkeitä. Lapset saivat ruusut ja otettiin yhteiskuva ja herkuteltiin nyyttäripöydän herkuilla.

Perjantaina olikin taas päiväkoti suljettu jonkin suunnittelupäivän takia ja meillä alkoi pitkä viikonloppu. Hyvää harjoitusta lomaa varten :) Onneksi oli taas hyviä ilmoja ja pystyttiin viettämään kivasti aikaa ulkosalla.

Vihiriää on!

 Pyykkiä on! 

 M ja K

 Chillailua kotipihalla.

Unikoulumenestys

Maanantai ja arki! Yön olin nukkunut omalla kotisohvalla eli edistystä edistystä. M:n kanssa lähdettiin meidän lähikaupoille viemään yhtä kirjastonkirjaa, ruokaostoksille ja tuttiostoksille apteekkiin. Muuten oli ihan menestys reissu mutta niitä meidän suosimia tutteja ei löytyny ja jos löytyi niin ei oikeassa koossa. Käytiin kahdessa eri apteekissa mutta ei. Meidän tutteja ei katsokaas missään perus ruoakkaupassa myydäkkään :D Siispä kotona päätin että lähdetäänkin lasten kanssa päiväkodin jälkeen ihan ostoskeskukseen viettämään aikaa ja etsimään tutteja. Otettiin kallis bussi ja lapsista on aina jännää matkata bussilla. M nukkui vaunuissa autuaan tietämättömänä mistä jäi paitsi. Bussipysäkiltä käveltiin pienessä sateessa ostarille ja pyörittiin siellä reilu pari tuntia ennen kuin mies pääsi töistä ja saapui syömään meidän kanssa. Niin ja tuttejakin löydettiin :)

Tiistaina heräsin miehen paikalta mutta omasta sängystä sentään. Yö oli mennyt ihan hyvin mutta minun oli vaikeaa olla puuttumatta M:n hoitoon kun olen niin tottunut heräämään ja hoitamaan hänen heräilynsä itse. Niinpä päätinkin että siirryn seuraavaksi yöksi omalle paikalleni ja otan hoitaakseni ne heräilyt. Tiistai oli muuten melko tavallinen mutta illalla tietenkin jännättiin mitäpäs muuta kuin Euroviisujen ensimmäistä semifinaalia. Islanti pääsi jatkoon ja me tietysti koko perhe kovina Hatarifaneina tyytyväisiä :)

Keskiviikkona hälytin anopin avukseni kun päätin lähteä E:n kanssa terveyskeskukseen näyttämään hänen varpaassa olevaa syyläänsä. Anoppi jäi nukkuvan M:n ja I:n kanssa meille kotiin siksi aikaa kun me käväisimme syyläasioilla. Ensin tavattiin sairaanhoitaja, joka päätti että lääkäri saisi kyllä katsoa sitä syylää ja sitten lääkäri päättikin heti saman tien jäädyttää koko homman. E oli reipas ja koko hommaan saapumisesta poistumiseen meni alta puolentunnin. Ja nolla kruunua. Ilman mitään ajanvarauksia. Että ainakin lasten terveydenhuolto täällä toimii ihan hyvin. Lekurin jälkeen käväistiin vielä leipomossa ostamassa viineripitko kahviherkuksi ja palattiin kotijoukkojen luo. Anoppi oli pärjännyt I:n kanssa hyvin ja kahviteltiin sitten yhdessä kunnes anoppi lähti ja mies jo tulikin vuorostaan kotiin.

Torstaina heräsin omalta paikaltani M:n sängyn vierestä ja hyvin meni yö. Vein lapset aamulla hoitoon ja päivä taisi olla taas aika tavallinen mutta sisälsi paljon aurinkoista pihameininkiä loppupäivästä. Talon lapset leikkivät naapurin tytön ikkunassa jonkinlaista kioskia ja "möivät" toisilleen popkornia sekä viinirypäleitä. Ilta-aurinko paistoi tuohon eteen kaikkien kolmentoista asteen voimalla ja tuntui ihan tosi lämpimältä. Mies oli myöhempään töissä ja me syötiin iltaruoka keskenämme mutta tuli hän sentään iltapuuhiin mennessä kotiin :)

Perjantai aamuna M:llä oli joku ihme unimaraton ja hän heräsi vasta puoli kahdeksalta. Heräsi kuitenkin tarpeeksi aikaisin keretäkseen mukaan siskon värityskirjan väritykseen ja myöhemmin liimasin tyypille paperin lattiaan ja annoin värikynät. Eipä siinä oikeen muuta tarvittu ja käden käänteessä syntyi M:n ensimmäinen taideteos.  Tämä neiti on varsinainen imitaattori ja ainakin yrittää tehdä kaiken samalla tavalla kuin me isommat. Hän mm. harjailee hiuksiaan, niistää paperiin ja pukee vaatteita päälle aivan kuin joku isompikin lapsi ja huutaa kuuluvasti AAAA kun aletaan hampaita pesemään.

Perjantaina saatinkin hengailla kahdestaan vähän pidempään sillä päiväkodilla oli isovanhempikahvitus. Meidänkin lapset saivat olla vähän kauemmin ja amma toi heidät sieltä sitten kotiin ja jäi vähäksi aikaa kylään. Illalla vielä grillattiin.

Lauantai olikin sitten mukava päivä. Paljon leppoisaa kotoilua, karkkipäivä, euroviisupäivä, pullantekopäivä ja mitäs vielä. Kiva kotipäivä olen tänne kirjoittanut muistiin ja sellainen se yksinkertaisuudessaan olikin :) Illalla kovasti jännättiin miten Hatarin käy ja tyytyväisiä oltiin Hatarin kymmenenteen sijaan sekä Palestiinan tukemiseen.

Jos lauantai oli leppoisa kotipäivä niin sunnuntaille oli ohjelmaa. Ensinnäkin meille sattui pieni (suuri) pissavahinko keskelle keittiön lattiaa ja sitä oli toki mukava siivoilla hehe. Sitten oli suomikoulun kevätretki kahdelta ja E:n kaverin synttärit puoli viideltä. Itseasiassa havahduimme tähän synttäriasiaan vasta noin yhdeltä ja syöksyin kauppaan ostamaan lahjaa ja takaisin kotiin paketoimaan että kerettäisiin saamaan kaikki valmiiksi ennen suomikoulun retkeä. Tänä vuonna oli päätetty käydä Árbæjarsafnissa, joka on sellainen kokoelma vanhoja taloja eri puolilta Islantia. Lapsista oli kiva käydä taloissa ja erityisesti kiivetä yläkertoihin jyrkkiä ikivanhoja portaita pitkin. Alakerroista viis mutta yläkerrat, se on se juttu. Kierroksen lopuksi syötiin eväitä ja leikittiin vähän museon leikkipaikalla. Suosittelen kyllä jos on kiinnostunut näkemään minkälaisissa asumuksissa Islannissa on vaikkapa sata vuotta sitten asuttu. Museohommeleiden jälkeen kiirehdittiin kotiin ja minä ja E sieltä sitten niilel synttäreille. Jälleen kerran oli voimistelusynttärit ja tämä oli nyt kolmas voimisteluhalli, jossa ollaan synttäreillä käyty. Siellä ne lapset riehuivat ja täyttivät mahansa pizzeriasta tilatuilla pizzoilla ja hedelmillä. Kakun sijaan sankari sai puhaltaa kynttilänsä hedelmävadin päältä :) Sitten kotiin ja kiitos ja kumarrus pulkassa olevalle viikolle.

Lekureita ja unikoulua

Maanantaina oli edeltävällä viikolla I:lle varaamani aika korvalääkärille. Päätin pitää pojan koko päivän kotona ja lähdetiin  sittenyhdessä pikkuisten kanssa yksityiselle lääkäriasemalle. Lapset leikkivät hetken kauniisti yhdessä vastaanoton odotustiloissa ja pian päästiinkin jo lekurin puheille. Korvissa oli nestettä ja toisessa punoitusta mutta ei tulehdusta kummassakaan. Sovittiin että kuuden viikon päästä tarkastukseen niin katsotaan josko neste olisi kadonnut itsestään. Lääkärin jälkeen pyörittiin vähän saman talokompleksin pienessä ostoskeskuksessa ja ostettiin leipomosta syötävää meille sekä miehelle, jonka työpaikalle sitten mentiin leipomuksia syömään. Sitten kotiin ja lapset sekä äiti unille, joidenka jälkeen E:tä hakemaan. Loppupäivä taisikin olla melko tavallinen.

Tiistaina kutsui anoppi meidät kylään ja sitä varten piti käydä vaihtamassa autoa miehen työpaikalla. Tiistaisin on pizzapäivä miehen töissä ja söinkin siis lounaaksi pizzaa heidän ja M:n kanssa. Sitten hetkeksi kotiin ennen EI:n hakemista ja anopille suuntaamista. Anopilla oli jotain menoa ja meidän piti hetki kuluttaa jossain joten menimme läheiselle kivalle leikkipaikalle nauttimaan aurinkoisesta säästä. Anopin luona kahviteltiin ja sitten pyysin häntä leikkaamaan lasten hiukset. Hän on niitä aina joskus puoli luvattomasti leikellyt mutta nyt pyysin ihan ensimmäistä kertaa häntä leikkaamaan ne kunnolla. Harmitti niin marraskuussa kun vein lapset ihan kampaajalle ja sain maksaa itseni kipeäksi heidänkin haiveniensa leikkaamisesta eikä mitään oikeastaan edes huomannut kun otettiin niin vähän. Nyt ei maksanut mitään ja tukka lyheni ihan huomattavasti. Minunkin hiukseni tasoittuivat siinä samalla :)

Keskiviikkona jäi mies kotiin vatsavaivojen takia ja minä vein M:n kanssa lapset hoitoon. Se on ihan mukavaa vaihtelua ja M saa ohjelmaa aamuunsa. Päivä meni kotosalla leppoisasti ja rauhallisen elon katkaisi vain jehovantodistajien käynti. Ihme porukkaa. Rupesivat puhumaan oikein urakalla kun en osaa sanoa että EI KIITOS enkä meinannut päästä takaisin lautaseni ääreen. Mieleen jäi ainakin että eivät hyväksy aborttia, tupakanpolttoa eivätkä vissiin armeijaakaan tai jotain. Väittivät olevansa ainoa uskonto, joka ei hyväksy väkivaltaa!?! Jotenkin en usko.

Lapsia hakiessani tuli vähän vääntöä I:n kanssa kun I olisi halunnut takin kun kaikilla muillakin on ja minä siihen että ei ole takkia mukana mutta olis tää kuorihaalari tai villapaita mutta ei kelvannut kun takki pitää olla. Kinaamiseen tylsistyneenä tein kohtalokkaan virheen, otin M:n ja villapaidan ja lähdin ulos tietäen että I kyllä tulee perässä. Hän ei handlaa tuollaista "hylkäämistä" hyvin ja vielä yhdistettynä tähän takittomuuteen niin hänhän sekosi aivan täysin ja sai sellaisen perustavanlaatuisen hysteerisyyskohtauksen että oksat pois. Huusi ja raivosi ja yritti estää minua työntämästä vaunuja ja mua lähinnä vain nauratti, minkä yritin tietysti peittää. Opettajatkin ihmettelivät kun tätä oli ihan uutta heille. Minä totesin siihen vaan että no ei oo uutta meille :D Ei meillä nyt ihan noin pahasti yleensä seota kuin tuolloin mutta kummiskin. I on aika eri mies kotona ja hoidossa. Mutta hoidin tilanteen mielestäni hyvin ja olin iloinen siitä. Ei ollut kiire, E ja M olivat "kiltisti" I:n raivotessa ja suuttumuskaan ei noussut pintaan kun lähinnä vain säälitti toisen olotila. Niinpä teimme kotimatkaa hitaasti mutta varmasti ja saatiin I rauhoittumaan sentään ennen kotiintuloa. Hän taisi itsekkin jäkeenpäin vähän ihmetellä kohtaustaan.

Torstaina soitin hammaslääkärille I:n harmaantuvasta etuhampaasta. Se taisi loukkaantua päiväkodissa ennen pääsiäistä tapahtuneessa kaatumisessa mutta ei silloin huomattu hampaissa mitään. I:llä olisi muutenkin ollut tarkastus tämän kuun lopusa mutta sanoivat että parempi tulla näyttämään heti kun heille tulee sopiva aika. Heidän soittoaan nyt sitten odottelen.

Päiväkodissa oli torstaina myös kaikkien muiden paitsi vanhimpien lasten jonkinlainen kevätjuhla. Vanhemmat saivat tulla katsomaan kun lapset lauloivat ja sitten oli hedelmätarjoilua. Meidä lapsista vain I oli esiintymässä ja täytyy sanoa että meni paremmin kuin joulujuhlassa :D Tällä kertaa hän teki innokkaasti hymyssä suin kaikki liikkeet mutta ei laulanut kun taas joulukuussa tyydyttiin vain seisomaan mykkänä hehe. E:llä on sitten myöhemmin tässä kuussa "valmistujaisjuhla" päiväkodissa.

Kotiin päästyämme lähdin lasten seuraksi ulos ja päädyimme kaikki yhden E:n ryhmäläisen kotiin kylään. Oli ihan mukavaa ja oli kiva jutella tämän äidin kanssa, jonka kanssa olen kyllä aiemminkin jutellut mutten koskaan ihan kotiin asti mennyt. Tai tämä oli oikeastaan ensimmäinen kerta, että menen jonkun "tuntemattoman" islantilaisen kotiin. Enpä ole niiden tuntemienikaan islantilaisten luona käynyt, jos ei sukulaisia lasketa. No naapurissa olen käynyt mutta en sillä lailla kylässä.

Perjantaiaamuna olin harjaamassa I:n hiuksia kun huomasin jonkun kovan patin hänen korvansa takana. Olin ihan että MIKÄ TUO ON?? Ja lähdin melkein siltä seisomalta kiikuttamaan poikaa ja M:ää lääkäriin :D Mies vei E:n päiväkotiin ja meni töihin. Terveyskeskuksella tapaan aina ensin sairaanhoitajan, jos vain lampsin sisään, ja sitten arvioidaan että tarviiko tavata lääkäriä. En ole tainnut kertaakaan mennä niin ettei sitä lääkäriä tapaisi ollenkaan. Taaskin päästiin lääkärin juttusille ja lääkäri päätti lähettää meidät ultraan. Saimme ultra-ajan vasta puolille päivin joten kävimme ensin vähän aamiaisella leipomossa ja sitten kotiin. M veti päikkärit sillä aikaa kun me I:n kanssa ulkoiltiin pihassa ja jutskailtiin naapurin norjalaispianistin ja hänen puolitoistavuotiaan poikansa kanssa. Sitten lapset autoon ja hakemaan miestä ja ultraan. Ultrassa selvisi niin kuin olin toivonutkin, että kyseessä oli vain turvonnut kallon ja ihon välissä sijaitseva rauhanen mutta se on todella kova ja sen näkee ihan silmälläkin. Ei pitäisi siis olla mitään vakavaa mutta vien kyllä takaisin lääkäriin, jos ei ole parissa viikossa siitä kadonnut. I:llä siis on nyt se korvanestejuttu, harmaantuva hammas ja tämä paisunut rauhanen samaan aikaan. Ai niin, terveyskeskuslääkäri ei muka nähnyt ollenkaan nestettä korvissa... Onko siis neste kadonnut aikavälillä maanantai-perjantai vai eikö "tavalllinen" lääkäri vain näe sitä? Ultrahommien jälkeen käytiin yhdessä lounalla ja sitten päiväkodin kautta kotiin kaikkien lapsien ja päiväkotikamojen kanssa. Tai siis mies jäi kyllä vielä töihin :P Pienemmät pääsivät kotona heti päikkäreille ja E sai katsoa telkkaria kun äitikin vähän nukkui. Loppuillasta mentiin vielä isojen kanssa anopille yöksi, sillä M:llä oli määrä alkaa unikoulu isänsä hoivissa :D

Lauantaina nousin hyvin aikaisin ja lähdin heti kotiin ollakseni tisseineni paikalla kun M herää. Sieltä heräili varttia yli kuusi aika tavallisen oloinen M, jolla kyllä maistui aamumaito erittäin hyvin :D Oli mennyt ihan hyvin ottaen huomioon etten ole kertaakaan ollut poissa yötä M:n luota eikä mies ole yhtäkään yötä häntä hoitanut! M on myöskin tottunut saamaan maitoa monen monituista kertaa yössä. Lähdin ihan tarkoituksella pois niin että M tajusi että lähden enkä ole kotona. Tyhjästä on paha nyhjästä niin sanotusti hehe.

Aamupäivä vietettiin rauhassa kotona isojen ollessa anopilla ja sitten käytiin kaupungissa olevan appiukon kanssa lounaalla kiinalaisessa. Sielläkin oli tosi mukavaa ja rauhallista. M veteli kiinalaista hyvällä ruokahalulla. Sitten menin M:n kanssa kotiin päikkärihommiin ja mies isänsä kanssa jotain miesten kauppoja kiertelemään. Päikkäreiden jälkeen miehet ilmaantuivat takaisin kahville meille ja vaihtoivat pikaisesti kesärenkaat toiseen meidän autoista. Mies vielä pesi sitten sen toisen ja minä nautiskelin M:n kanssa auringosta pihanurtsilla. Pesujen sun muiden jälkeen lähdettiin anopille syömään ja sitten mies lähti kotiin M:n kanssa unikouluyö numero kakkosta varten.

Sunnuntaina heräsin taas aikaisin ja takaisin kotiin. M heräsi taas tavallisen oloisena ja nautiskeli aamumaitonsa hartaudella. Hän ei ole ollenkaan vaikuttanut loukkaantuneelta siitä, että olen sillä lailla hänet hyljännyt. Aamupäivällä M otti pienet päikkärit ja sitten hakemaan lapsia anopilta uimaan miehen siskon ja appiukon kanssa. oli todella kylmä viima mutta oli silti ihan kiva käydä taas uimassa. Päätettiin sitten vielä käydä kälyn luona hodarilounaalla ja vähän leikkimässä hänen lastensa tavaroilla. Lapset olivat tällä kertaa isällään eli heitä ei tavattu. Siitä sitten kotiin ja kaikkien unet olivat jotenkin ihan sekaisin :D Niinpä I ei ottanut päikkäreitä ollenkaan ja M otti kolmet päikkärit...  Skipattiin siis päikkärit ja siirryttiin suoraan äitienpäiväkahvitteluun ja sain kukkia ja kaikkea. En siis edes odottanut mitään koska täällä ei sillä lailla vietetä äitienpäivää mutta mies ja I olivat ostaneet kukkia, vaikka piti vain kahviherkkuja hakea. Loppupäivä olikin sitten ihan tavallinen koti-ilta ja lapset olivat unessa kahdeksaan mennessä :)

Korvalääkärille menossa.

 Sisko ja sen veli leikkimässä aamuauringossa ennen hoitoonmenoa.

 Sisko ja sen veli ja uudet hiukset! Tämä on muuten ihan eka kerta kun saavat pelata jotain tällä lailla :D

 I valitsi kukat :)

Keväinen Reykjavík

Kuvia lauantailta kun kiertelin keskustassa E:n ollessa synttäreillä. 

Aurinkoa, vappu ja maatilaretki

Tämä viikko vähän jotenkin karkasi. Piti pitkin viikkoa kirjoitella mitä on tehty mutta aloitin homman vasta perjantaina. Ainakin on oltu ulkona ja nautittu hyvistä säistä :) Maanantaina kirppistelin M:n kanssa Reykjavíkin ainoalla lastenkirppiksellä tarkoituksena löytää lapsille halpoja kesäkenkiä pihaleikkeihin. Sellaisia, joiden pilalle menosta ei tarvitse välittää :D En tietenkään halua että lapset pilaavat kenkänsä mutta kiva ettei ole maksanut kengistä paljon jos (ja kun) näin kummiskin käy. Löydettiinkin kolmet sekä yksi buff ja lapset olivat iloisia uusista kengistään :)

Tiistaina käväistiin M:n kanssa ainakin kaupassa ja apteekissa ja sitten ulkoiltiin isojen kanssa päiväkodin jälkeen. Keskiviikkona oli sitten vapaa kaikilla vapunpäivän takia, vaikka vappu sinänsä ei ole täällä sellainen juttu. Päätettiin hienosti mennä koko perhe kävellen ja lapset pyöräillen uimaan mutta uimahallihan oli tietysti kiinni :D Leikittiin sitten vähän aikaa läheisen koulun pihalla ja palattiin sitten kotiin.

Torstaian oli M:n kymmenenkuukautisneuvola ja tyttö oli laihtunut! Viimeksi oli tullut kahdessa kuukaudessa 2 kiloa painoa ja nyt kahdessa kuukaudessa laihtunut puoli kiloa... Todella omituista. Siis tuollainen vaihtelu. On meillä muillakin lapsilla notkahtanut paino siinä vähän ennen vuoden ikää mutta että tuollaisesta lihomisesta laihtumiseen. Torstaina saatiin vielä hauskasti pääsiäiskortti "vähän" pääsiäisen jälkeen :D Ja lapset sattumalta askartelivat kotona ja halusivat liimata höyheniä taideteoksiinsa. Jonkinlainen jälkipääsiäinen siis.

Perjantai olikin sitten tärkeä päivä, sillä ostin minulle ja lapsille lentoliput Suomeen! Mennäänkin jo aika pian ja ollaan melkein kolme viikkoa. Tarkoitus olisi kovasti nähdä sukulaisia ja kavereita mutta saa nyt nähdä että mihin kaikkeen kyetään. Muuta en nyt perjantaista oikeen muistakaan hehe.

Lauantaina olikin sitten ohjelmaa, sillä jo heti aamusta lähdettiin koko perhe päiväkodin vanhempainyhdistyksen jokavuotiselle maatilaretkelle. Paikka oli kolmatta vuotta peräkkäin sama ihana Bjarteyjarsandur Hvalfjörður vuonon rannalla. Siellä on lampola ja päästiin taas silittelemään ja pitämään sylissä ihan vastasyntyneitä karitsoja mutta ehkä se paras anti on ihana ranta, josta löytyy mm. isoja valaan luita. Kotimatkalla pienet ottivat päiväunia ja minä juoksin kauppaan ostamaan lahjaa E:n kaverille. Sitten kotiin valmistautumaan taas jälleen kerran yksille kaverisynttäreille. Oli minun vuoroni viedä mutta näille synttäreille ei vanhempia tarvittu ja kun olin jo keskustaan asti ajanut päätin sitten jäädä viettämään aikaa itsekseni keskustassa kierrellen. Sain kivoja kuvia keväisestä Reykjavíkista ja niitä tulen laittamaan toiseen postaukseen. Kotiin kun päästiin oli anoppi tullut käymään ja jakoi tuliaisia Ameriiiiikan matkaltaan. Lapset saivat kivoja vaatteita ja äiti oli tyytyväinen :) Ei lelun lelua!

Sunnuntaina olikin sitten sellainen aika rauhallinen kotipäivä. Ainut sellainen juttu oli kävely/pyöräilyretki uimaan ja tällä kertaa se oli jopa auki :D Uimassa oli mukavaa mutta kotimatka yhtä kriisiä tuon kolmevuotiaan kanssa. Siitä ehkäpä jossain omassa postauksessa myös...