On vaan ollut jotenkin niiiin tahmeaa tämä arki. Energiaa ei löydy mihinkään, ei edes niihin pakollisiin juttuihin. Ja siihen on ihan oikea syykin! Kasvatan sisälläni olentoa, joka minimaalisesta koostaan huolimatta onnistuu jotenkin kummallisesti imemään emoaluksesta kaikki mehut irti. Blogin nimi ei onneksi ole käynyt uudestaan toteen mutta ylitsevuotava väsymys vaivaa ja ärsyttää. Kun ei jaksa E:kään kanssa touhuta. Kärsivällisyystaso on myös tipahtanut "onnellisuuspillereiden" lopettamisen myötä monta yksikköä. Odotan innolla sitä energistä toista kolmatta, vaikka usko sen energian tulemiseen onkin aika heikko. Olen ihan piipussa, finito, v-ä-s-y-n-y-t! Ensimmäinen neuvolakin on vasta kahden viikon päästä. Tässä alussa kun on paskin olo, olisi kiva käydä siellä vähän valittelemassa oloa :P Loppuraskaushan oli ihan pala kakkua, ainakin viimeksi... Jokatapuksessa, jos kaikki menee hyvin, on meillä uusi käärö tuossa tammi/helmikuun vaihteessa.
Monet on kysyneet että eikö olekin jännää mutta en voi rehellisesti sanoa että olisi :D Tällä ja viimekerralla on alkuraskaus tuntunut niin ikävältä etten olisi pistänyt kauheasti pahakseni, vaikka olisi mennyt keskenkin. Mutta oireiden vähennyttyä alkaa varmasti tuntuman kivalta taas tämä homma. Mutta ei tämä mitäään jännää ole. Ekakerta se jännä on ja tämä vaan tällainen nähty uusinta. Jos voitaisiin vaan pikakelata tää raskaus ja päästä jo siihen synnytykseen huoh. Vaikka muistan kyllä vähän aikaa sitten kaipailleeni raskaanaoloa... Jospa tarkoitin vain sitä loppupuolikasta hmm. Kun voi yskäistä ilman oksennuksen pelkoa ja syödä niin kuin normaali ihminen.
Tässä vähän kukkia kun ilmeisesti on ihan kesäkin ja kaikkee. Ei oo ihan ollu biitsikelejä täällä mutta vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä.....
O-ou! Kohta totakin väsyttää ja yökötyttää :P
