Kesätouhuja

Täällä ollaan. Käväistiin Húsavíkissa ja kotosalla ollaan nautittu kesälomasta kovasti ulkoillen. Terassikin sai tänään uuden lakkapinnan ja on nyt kovasti edustavan näköinen. Jotain mukavaa puuhaa voisi keksiä vielä tälle alkavalla viimeiselle lomaviikolle. Kaikenlaista tylsää hommaa sille jo kyllä onkin tiedossa. Muun muassa äitiysloman loppuminen :S Täällä on äideille vain 6 kk maksettua äitiyslomaa ja isille 3 kk. Mies ei kuitenkaan meinaa heti ottaa omiaan kun mulla ei ole vielä työtä mihin palata. Jos ja kun? joku työ löytyy niin mies ottaa sitten omat kuukautensa ettei I:n tarvitsisi mennä ihan hirveän pienenä hoitoon. Enkä itse olisi kyllä missään nimessä valmis olemaan täysiä työpäiviä erossa vauvasta, joka on vielä lähes kokonaan rintaruokinnassa. E oli seitsemän kuukautinen kun aloitin osa-aikatyöt huoltoasemalla ja se sujui tosi kivasti. Mies oli silloin kuitenkin työtön ja tottunut hoitamaan E:tä enemmän kuin nyt työssäkäyvänä I:tä. I on kyllä melkoinen äidinpoika mutta Húsavíkissa ollessa siihenkin asiaan tuli paljon edistystä.

Ennen pohjoisen matkaa käväistiin kälyn ja hänen lapsiensa kanssa kotieläinpihassa. Käytiin samaisessa paikassa viimekesänäkin ja hyvin samanlainen meininki oli nyt, paitsi että saatiin olla yksin iso osa ajasta. Lapset pääsivät ratsastamaan, kukin pari rinkiä, ja E meni oikein hienosti. Onhan se jo aika tottunut ratsastaja ;) 

Palailen Húsavíkin reissuun vähän myöhemmin. Nyt meinaan vähän kattella CV:tä ja sitten nukkumaan. I on muuttunut yönsä erittäin hyvin nukkuvasta vauvasta monen monituista kertaa yössä heräileväksi vauvaksi.

I on eläimistä jo aika innostunut ja mielellään nappaa kiinni ja vähän maistaa jos saa :D

 E piteli ihastuksissaan pieniä kaninpoikasia sylissä.

 Vähän surkea naali.

 Äitikin tykkäs kaneista ja lupasi itselleen hankkia sellaisen kunhan koirista aika jättää,

 On meillä noita koti-eläimiä täällä kotonakin...

Häämatkalla :)

Tehtiin siis matka häihin. Yhden yön telttailu- ja hääjuhlareissu viisikuukautisen vauvan kanssa on ihan mahdollinen mutta tarpeellisuudeltaan vähän kyseenalainen. Meni kuitenkin ihan ok ja ainakin nukuttiin kaikki paremmin kuin viime kesän hyisellä telttaretkellä E:n kanssa. Telttavaunu heilui ja rymisi tuulessa koko yön ja beibi luuli varmaan olevansa liikkuvissa vaunuissa tai jotain :D

 Menomatkalla oli kivan puolipilvistä ja maisemat tutut samat kauniit.

 Lähestytään tunnelia, joka menee tuon vuonon ali tuonne toiselle rannalle. Pituutta sillä on kuusi kilometriä ja on nimeltään Hvalfjarðargöng.

 Tämäkin oli jotenkin todella kaunis maisema mutta ei tule ollenkaan oikeuksiinsa näissä autokuvissa.

 Näistä puuttuu sellainen syvyysvaikutelma.

 Tässä on tultu jo vihkimispaikalle tai oikeastaan tässä on lähdetty kävelemään sinne päin ja olen pysähtynyt ottamaan kuvan tulosuunnasta.

 Käveltiin jonkun matkaa ja laskeuduttiin Paradísarlaut nimiselle kauniille lätäkölle, jonka äärellä humanitäärinen vihkiminen tapahtui.

 Sitten jatkettiin matkaa Hvammstangi nimiseen kylään, jossa itse hääjuhlaa vietettiin. Tämä kuvan on otettu leirintäalueelta lähdön hetkellä mutta tullessa oli kova tuuli ja sateista. Sitä telttavaunua on ihan karsean veemäistä pystyttää tuulessa ja sateessa, varsinkin kun toisen meistä piti yrittää lepytellä olosuhteista hermostunutta vauvaa. Saatiin jotenkin kuitenkin teltta pystyn ja vaihdettiin äkkiä juhlavaatteet päälle ja huristeltiin juhlapaikalle. Juhlat ol iihan ok, ruoka meksikolaista ja koronaa olisi ollut tarjolla mielin määrin. Vauvan kanssa ei kuitenkaan missään kosteissa merkeissä juhlittu ja takaisin teltalla oltiin jo ennen puoltayötä. Meillä oli rattaat mukana, joissa pikkumies nukkui jo sitä ennen. Melu oli kuitenkin niin kova ettei se oikein saanut nukutuksi ilman heräämisiä. Sää oli todella kylmä ja ajettiinkin auto lämpimäksi ennen teltalle menoa. Siinä sitä kierrettiin pikkuista kylää keskellä kesäyötä ja olin ihan tyytyväinen :)

 Alueen vieressä virtaa pieni joki, josta sai kätevästi koirille juomavedet. Niin, nekin oli mukana...

 Meidän residenssi.

 Leirintäalueen vieressä sijaitseva kirkko, johon tutustuttiin lähemmin kun leireiltiin tuolla kesällä 2012.

Pitihän sitä ottaa jalkapallokentästäkn kuva kaiken sen EM-humun jälkeen.

 Ne koirat ja tuo kolmas nelijalkainen :)

 Hvammstangi on tosi söpö ja olisin saanut sieltä vaikka mitä kivoja kuvia mutta nykyisessä elämässäni kaikki vaan menee kuvausharrasteluni edelle. Tämän talosöpöläisen kohdalla oli kuitenkin pakko huutaa että seis!! :D Mahdollisille turisteille tiedoksi, että tuo leirintäalue on hyvä ja ilmainen ja Hvammstangi sijaitsee Vatnsnes niemellä, joka on todella kaunis ja tutustumisen arvoinen kaikenlaisine nähtävyyksineen, joista laitoin kuvia silloin kesällä 2012

 Siten lähdettiin kotiinpäin.

 Ylängöllä lirisee jos jonkinlaista puroa ja minivesiputousta.

 Tienvarsilampaita.

 Tässä on tällanen paikka, joka varmasti haluisi, että minä muuttaisin sinne.

 Tienvarsilehmiä.

Äitibloggareista

Mietin tässä vaan että miten ns. äitibloggarit jaksaa ja kerkeää blogata niin nopeassa tahdissa niin sukkelaa ja kaunista sisältöä? Ei haittaa vaikka lapsia syntyis uusia tai mikä tahansa elämäntilanne iskis päälle niin aina vaan tulee jotain joko syvällistä, hauskaa tai kiinnostavaa asiaa upeiden kuvien kera. Mä en niinku käsitä. Mulla on vapaa-aikaa ihan minimaalisesti nyt kun E:kin on kotona ja senkin ajan käytän kotitöiden yms. tekemiseen, koiranulkoilutukseen, suihkussa käymiseen ja muuhun mukavaan :D Ja kun kuvatkin pitäisi keretä käymän läpi ja vähän fiksata niitä ennen blogiin päätymistä.

Välillä mietin että voi että tätä elämän ihanuutta kun ihan joka ikinen ilta saa tehdä samat asiat: raivata illallisen jätökset pöydältä, täytellä tiskikonetta, kuivausrumpua, roskista, kerätä rojut lattioilta, sulkea silmät koirankarvoilta, viikata pyykkejä, ulkoiluttaa ne koirat sen seitsemännen miljoonan kerran... Mennä taas liian myöhään nukkumaan.

Ja että ihan ärsyttää välillä jo sekin, että joka hemmetin päivä on ihan pakko syödä. Tätä tämä elämä tulee olemaan hamaan loppuun asti. Yhtä seuraavan aterian miettimistä :D Ja siivoamista. Siivoamista siivoamisen perään. Ja pyykitkään ei koskaan lopu. Niitä vaan tulee ja tulee. Tähän ei nyt ollenkaan tarvittais noita karvanlähtöisiä koiria. Pakko imuroida ihan joka päivä, parempi ois kaksi kertaa päivässä. Mä en tästä arjesta saa niin kummoisia postauksia väännettyä jostain syystä :D Voisin ottaa kuvia koirankarvoista tai vaikka mystisistä roiskeista seinällä, jotka varmaan pitäis jossain vaiheessa pyyhkiä pois. 

Kolme päivää kotiäitinä

En jotenkin osaa mieltää yhden lapsen kanssa kotona olemista kotiäitiydeksi. Kahden lapsen kanssa se jo tuntuu siltä, useamman pikkutyypin kokopäiväisestä tarpeiden huolehtimisesta puhumattakaan. E on nyt kesälomalla ja olen ollut kokonaiset kolme päivää kahden lapsen kotiäitinä :D Olinhan E:n kanssa kotona puolitoista vuotta ja on tietty I:nkin aikana ollut joitain miehen pitkiä työpäiviä, E:n sairaspäiviä yms. niin, että kummatkin on olleet pelkästään mun kontollani. Mutta tällaisia tavallisia kotiarkipäiviä ei ole ollut ainakaan näin montaa putkeen. Tosin tämäkin ilo kestää vain tämän viikon, sillä mies alkaa lomille ensi viikolla.

On ollut kyllä aikas ihanaa. Hirveän tekemisentäyteistä ja ihanaa. En tiedä onko syynä kivat kesäilmat, sisaruskärryt vai uudelleen aloittamani ahdistuspillerini mutta kaikki sujuu tosi kivasti. Vaikka siis, sillä lailla normaalin perhearkimaisen kivasti. Ei sillai "meillä vaan halitaan ja pusitaan ja koskaan ei kukaan korota ääntänsä" kivasti :D Toivottavasti lapsetkin on sitä mieltä, vaikka jauhelihakastikkeessa olikin sipulia, joka tuntuu olevan E:n ruokainhokki numero yksi.

Päiviin meille on tullut sellainen rytmi, että ulkoillaan ja sitten ulkoillaan :D No ei. Aamuisin kun isäntä on saatu talosta, aamiaiset sun muut hoidettua ja I:tä alkaa taas väsyttää, lähdetään ulos. Ensin viedään koirat sisaruskärryillä lenkille, minkä aikana I nukahtaa ja E joko istuu kyydissä tai kävelee. Sitten palautetaan koirat kotiin ja jatketaan yhden päiväkodin pihaan leikkimään. Siellä syödään joku pieni välipala ja hengaillaan niin kauan, kunnes on aika lähteä kotiin laittamaan ruokaa. Muita siellä käy aika vähän, niin kuin leikkipaikoissa yleensäkin. Täällä ei ole mitään kovin vahvaa puistoilukulttuuria. Olisi kiva rupatella ja antaa E:n leikkiä jonkun kanssa.

Kotona laittelen ruokaa ja E touhuaa jotain sisällä tai ulkona. Nyt on olleet niin ihanan lämpimät ilmat, että on voinut pitää terassin ovea auki ja E saa mennä aidatulle yhteispihalle vapaasti leikkimään. Sielläkään ei ole yleensä ketään. Sitten syödään ja I nukkuu lounaan aikana tai sitä ennen tai sen jälkeen :D Lounaan jälkeen on sitten E:n päikkärit mutta yhtenäkään päivänä se ei ole vielä nukahtanut. Touhuaa siellä vaan hiljaa omiaan kaikkialla muualla kuin sängyssä. Noh, eilen se sitten simahti isänsä syliin kesken jutustelun ja tänään nukahti autoon viiden jälkeen eikä siitä enään herännyt :S Ainut vika siis tässä meidän muuten täydellisessä kotiäiteilyssä :P "Päikkäreiden" jälkeen ollaan hengailtu meidän pihalla, lähitalojen pihoilla, käyty bussilla kaupoilla, siivoiltu, pyykätty, syöty välipalaa ja yms. Sitten tietty valmistettu ruokaa ja syöty kun rakas perheenpää ja elättäjä saapuu :D

Valkoinen jalka mustassa hiekassa :D Tässä seuraa sekalainen kännykuvapläjäys.

Paikallisessa kirjastossa hengaamassa joku iltapäivä.

 Kirjaston lastenosasto.

 Pari viikkoa sitten perjantaina tehtiin pieni retki päiväkodin jälkeen. Käytiin moikkaamassa heppoja, yhdessä kaukaisessa leikkipuistossa ja joella. Välipalakin syötiin siellä puistossa.

 Vapaana olevat koirat tiukasti kiellettyjä.

Yhtenä päivänä viimeviikolla lukittiin itsemme ulos vähän ennen miehen kotiintuloa. I otti päikkäreitä pihalla pussissa :)

 Viimeviikolla sain tilapäisen mielenhäiriön ja kävin juoksulenkillä. Juoksin tänne mäelle joskus kymmenen aikaan illalla. Kivasti paistoi!

 Ja niissä häissäkin käytiin. Siitä vielä lisää. Tässä maisema juhlapaikan ikkunasta.