Arjen piristyksiä ja muuta

Koko muu perhe on päiväunilla mutta minä fiksuna tyttönä käytän tämän ajan tietysti koneella istuen. Unet kun tuppaa olemaan mulla siellä tärkeysjärjestyksen vähemmän tärkeässä päässä. Mutta en minä edes niin huonosti nuku kun vauva on melko hyvä nukkuja ja ainakin yön alkupäästä saan ihan hyvän unipätkän kun vauva on omassa sängyssään. Loppuyöstä se sitten mystisesti jämähtää jonkun syötön yhteydessä minun ja miehen väliin. Mutta siis kiitän korkeampia tahoja hyväunisesta vauvasta. E ei oikein tiedä nukkuuko se enää päikkäreitä vai ei mutta näköjään ainakin tänään tuli uni. Aamupäivä meni sillä ihan vaan telkkaria tuijottaessa ja sateessa puolisen tuntia ulkoillessa. Täytyy sanoa, että telkkaria katotaan meillä nykyään tosi paljon enemmän kuin ennen pikkuveljen syntymää. Arkena en siitä murehdi kun ei ne päiväkodissa mitään katso kummiskaan ja tekevät muuta kehittävää mutta viikonloppuisin täytyy vähän valvoa ettei mene pelkäksi ruuduntuijottamiseksi.

Tällä viikolla me ollaan oltu tosi ahkeria ulkoilemaann kun olen hakenut E:n päiväkodista. Ollaan menty sieltä suoraan johonkin leikkipaikalle ja vauva on nukkunut vaunuissa sen aikaa kun E leikkii. Tosi jees systeemi kun saadaan tehdä jotain vaan kahdestaan ja samalla tulee tehtyä jotain terveellistä kotona kökkimisen sijaan. Sitten illalla voi antaa hyvällä omatunnolla katsoa sitä telkkariakin :)

Olipa hyvää teetä tämä. Maistuu joku semmoinen hunajainen maku.

 Ostettiin tällainen sitteri käytettynä. Kivan näköinen ja maksettiin vain 57 €.

 Maistoin mieheltä tämmöstä islantilaisten naisten kunniaksi tehtyä olutta :)

 Ystävältä tuli tällainen kiva Turun ovia esittävä kortti.

 E pääsi kylvämään anopilta saatuja yrtinsiemeniä. Pikkusen tuli kyllä hermostuttua kun neiti nuoli multaisia käsiään kielloista huolimatta...

    Kaikissa purkeissa näkyy jo elämää :)

 Sitten vähän kännykällä napsittuja kuvia. Tämä tässä kotitoimistoltani. Sohva on nykyään aina aukilevitettynä ja täynnä kamaa.

 Alkuviikosta oli vielä jäätä mutta nyt on jo ihan sulaa joitain lumikasoja lukuunottamatta.

 Typerät ihmiset ovat jättäneet kaikki uudenvuoden rakettiroskat keräämättä. Niitä on kaikki leikkipaikatkin ihan täynnä. E niitä innoissaan keräilee ja haluaisi raahata kotiin ja tietysti vähän maistaakin. Milloin se suuhunlaittaminen oikein loppuu?!?

 Varsinaisia leikkipuistoja tässä on aika vähän mutta talojen pihoilla onn usein joku keinu ja liukumäki.

 Tästä leikkipaikasta tykkään kun sieltä on kivat näkymät, se ei ole minkään talon pihassa ja se on sopivan haastava E:lle. Tommosta kumimattoakin on iskuja vaimentamassa.

Indin syntymäpäivä

Indi täyttää tänään kunnioitettavat 15 vuotta. Olisi kiva sanoa, että tässä on hyvällä hoidolla ollut jotain vaikutusta asiaan mutta taitaa ne olla nuo sekarotuisen terveet geenit olleet asialla heh. Tai sitten se on vähän niin kuin kukkien kanssa että jos liikaa kastelee niin ne kuolee ennenaikaisesti :P Taidetaan ainakin vielä 16-vuotis synttäreitä viettää kun se on edelleen niin hyvässä kunnossa mutta siitä eteenpäin ei voi vielä tietää. Täytyy viiä heijät jonnekin viikonloppuna juoksemaan juhlan kunniaksi. Tänään oli tarjolla vain pedikyyriä ja harjausta, mitkä ei olleet niin kovin suosittuja.

Evelle pitäis löytää uusi koti. Meillä ei vaan yksinkertaisesti ole tilaa eikä oikeen aikaakaan. Tilaa ei ole autossa eikä asunnossa. Meillä on farmariauto mutta takaluukkuun ei oikeestaan mahdu mitään muuta kuin koirat, takapenkillä on kaksi lasten turvaistuinta ja keskikohta tyhjänä. Jos lähdetään johonkin minne pitäis ottaa tavaraa mukaan ja ehkä jopa vaunut (rattaat voikin jo unohtaa) niin koirille ei ole enää missään tilaa. Teoriassa yhden niistä voin tunkea vaikka omaan jalkatilaani mutta on sekin aika ankeaa jos mennään vähänkin kauemmas.

Olen järkeillyt asian niin että vaikka se onkin meistä ihmisistä kurjaa ja muuten Eve voisi jäädä niin se olisi kaikille osapuolille parempi, että Eve saisi uuden kivan loppuelämän kodin. Me voitais ottaa Indiä enempi mukaan kaikkeen ja antaa sille sen ansaitseman loppuelämän ja Eve sais saman sitten jossain muualla. Mutta hyvän kodin löytäminen vanhalle, vähän hankalalle koiralle ei ole niin helppoa.

Viikon ruokaostokset kerralla

Nyt on viikko takana kokeilua, että miten meillä toimisi kerran viikossa ruokakaupassa käyminen. Olen niin kyllästynyt jokapäiväiseen pohtimiseen että mitä tänään syötäisiin ja kuka käy kaupassa ilman että menee hermot ja kallista aikaa. Tykkään kyllä käydä ruokakaupassa ja ruuanlaitosta mutta nyt ei vaan ole siihen aikaa eikä lapsilla kärsivällisyyttä antaa äidin hääriä tuntitolkulla asian äärellä nimeltä illallinen. Niinpä päätin kirjoittaa ihan paperille joka päivän ruuan ja mitä aineksia kaupasta täytyy ostaa kutakin ateriaa varten. Olen vähän aloittelija tässä ja tein muutamia arviointivirheitä ja unohduksia mutta yleisesti ottaen ole todella tyytyväinen ja meinaan jatkaa tätä jatkossakin. Kaupassa ei käyty maanantain ruokaostosten jälkeen kuin lauantaina ja silloinkin piti ostaa vain pyykinpesuainetta ja hyvyyksiä.

Päätavoitteenani tässä suunnittelussani on siis säästää aikaa ja hermoja ja jos tässä tulee jotain rahaakin säästettyä niin hienoa! Se ei kuitenkaan ole ainakaan vielä se tärkein asia. Ruokien pitää kuitenkin olla suht edullisia ja nopeasti/helposti valmistuvia ja viikon ruokalistamme (vain iltaruuat ja viikonloppuna myös lounaat) näytti sitten tältä:

maanantai: pastaa kermaisella kana-juustokastikkeella
tiistai: keitettyä kalaa ja perunoita sekä ruisleipää
keskiviikko: nuudeleita kanalla ja vihanneksilla
torstai: chili con carnea ja riisiä
perjantai: kotitekoista pizzaa valmispohjalla
lauantai lounas: kukka- ja parsakaalikeittoa sekä eilistä pizzaa
lauantai illallinen: pasta bolognesea
sunnuntai lounas: pekonia, paistettuja kananmunia, papuja ja paahtoleipää
sunnuntai illallinen: kotitekoisia hampurilaisia

Arkena kun olen yksin kotona lounasaikaan syön jämiä ja mitä nyt sattuu löytymään. Aamiaiset on meillä yleensä murojen tai myslin muodossa ja välipalaksi hedelmiä, jogurttia leipää tms. E ja mies on tosi huonoja syömään kasviksia ruuan kanssa joten ainakin E:lle koitan tarjota vitamiinit hedelmävälipalojen muodossa. Ei meillä mitenkään erityisen terveellisesti syödä mutta ihan hyvävointisena ja hoikkana ollaan pysytty :P Kalaa tulee syötyä melkein kerran viikossa ja tämän suunnittelun avulla varmasti tulee jatkossakin. Jännä nähdä vaikka neljän viikon jälkeen miten tämä näkyy kukkarossa.

Äidin "apulainen" taisi syödä enemmän raaka-aineita kuin laittoi niitä pizzan päälle mutta väliäkö tuon :) Ja piti itse tietysti saada raastaa juustoa.

Tahdon pestä pyykkiä

Yksi harrastuksistani on pyykinpesu :D Ehkä sitä ei kaikki ajattelisi harrastuksena mutta minusta se on oikeastaan ihan kivaa hommaa ja etenkin se, kun saa viikkailla ja lajitella puhtaat ja kuivat vaatteet pinoihin. Terapeuttista! Etenkin on kiva noita pikku pikku vaatteita hipelöidä heh. E:nkin vaatteet on vielä melko pieniä ja kyllä ne muutkin pyykit on ihan mukavia. Olemme päässeet nyt sellaisiin pyykkimääriin, että pyykin lajittelukin kannattaa ennen koneeseen viskaamista. Aikaisemmin pesin vähän mitä sattuu yhdessä koneellisessa. Mies ei kestä kun teen niin hehe. Olen minä muutaman vaatekappaleen värjäyttänyt vahingossa ja yhden hameen kutistanut mutta yleisesti ottaen on mennyt ilman katastrofeja. Mutta nyt on pyykit kasaantuneet muutaman päivän kun pesuaine loppuu ja tämä alkaa käydä jo melko sietämättömäksi. Onneksi näkyy valoa tunnelin päässä kun saan tänään lisää pesuainetta ja pääsen pesemään näitä joka nurkkaan kertyneitä ihania kakkaisia, puklaisia ja pissaisia tekstiilejäni. Fiksuna ihmisenä olen myös päättänyt, että melkein neliviikkoisen vauvan ohella on hyvä alkaa opettaa E:tä yökuivaksi :P  

Muina juttuina pitää vielä sanoa että E oli todella kovassa kuumeessa tässä pari päivää ja taas kotona sen kolme päivää. Tuntuu että se tulee aina kipeäksi sunnuntaisin ja pääsee takaisin hoitoon torstaisin. Tuli kyllä vähän huono omatunto kun meillä oli sunnuntaina aika paljon ohjelmaa kun käytiin anopilla vohvelikahveilla ja sieltä suoraan Ikeaan, jossa myös syötiin ja tultiin vasta E:n nukkumaanmenon aikaan kotiin. Raahattiin siis lapsia sinne tänne eikä huomattu että E on tulossa kipeäksi. Ihmettelin kyllä miten se oli tavanomaista tottelevaisempi ja tyytyi istumaan kärryissä ilman suurta protestointia ja sanoinkin miehelle että se on varmaan kipeä kun on noin kiltisti. Ja sitten se olikin raukka jo ihan kuumeessa kun olin itse menossa nukkumaan :( Mutta olipahan raskasta pitää sitä kotona sen jälkeen kun pahin kuumepäivä oli ohi. Sillä oli niin tylsää ja äidin olisi pitnt koko ajan leikkiä sen kanssa.

Onneksi on noita vaatteita sen verran, että kestetään muutaman päivän pesulakko. Ja kun ei meillä tarvitse pukeutua vain vaaleansiniseen :)

 Anopin ikkunasta räpsäisin kännykällä kuvan.