Meillä oli aika kivaa eilen. Niin kivaa, että E ei malttanut nukkua kuin yhdet päiväunet ja sammui kuin saunalyhty kymmentä vaille kahdeksan. Minä käväisin jo aamusta lääkärillä kyselemässä siitä luomesta, jos omalääkärini olisi voinut kertoa minulle mitä plastikkakirurgi oli luomista potilastietoihini kirjoittanut. Omalääkäri ei kuitenkaan nähnyt mitään tietoja omalta koneeltaan mutta sai luomen "ruumiinavaus" tiedot faksilla itselleen ja koitti saada plastikkakirurgia kiinni puhelimella. Hän ei kuitenkaan ollut tavoitettavissa, sillä hän työskentelee Akureyrissa vain maanantaisin eikä ollut myöskään paikalla Reykjavíkin työpaikassa. Omalääkärini soittaa hänelle uudestaan maanantaina ja soittaa sitten minulle. Ilmeisesti varataan minulle aika sitten ihotautilääkärille, joka syynää koko ihoalueen läpi muiden kummallisuuksien varalta. Ja sitten kuuden kuukauden päästä uudestaan? Ehkä. Omalääkäri tiesi kertoa, että syöpäni (ihan tyhmää edes sanoa sitä syöväksi kun ei se ole mikään kunnon syöpä) on yleisin ihosyöpätyyppi ja johtuu auringosta ja siksi esiintyykin yleensä kasvojen ja kaulan alueella. Kasvaa hyvin itaasti ja on harvinaista, että leviää mihinkään. On siis hyvin paikallinen juttu ja kun minulta saatiin koko homma pois niin ei pitäisi olla mitään huolta, että se sama ilmestyisi uudestaan.
Kotiin päästyäni siivosin alakertaa koirankarvoista, leikkasin koirien kynnet ja harjasin niiltä lähtevää pohjavillaa pois. Gotta love karvanlähtöaika.... Sitten lähdettiin huoltsikalle lounaalle ja otettiin rattaatkin mukaan että päästäisiin ruuan jälkeen vähän kävelemään hienossa kevätilmassa. Käytiin syöttämässä sorsia sorsalammikolla ja söin samalla jätskin. Kotona syötin E:n ja sitten lähdettiin ulos nukutuspuuhiin. E:pä vaan ei halunnut ollenkaan nukkua joten ulkona kun oltiin päätin että käydään katsomassa lampaita. Lampaat olivat ulkona ja pikkuisia karitsojakin oli paljon. Katseltiin lampaita jonkun aikaa ja käveltiin kotiin. Koko matka oli yhtä tahtojen taistoa siitä, pidetäänkö aurinkolaseja päässä vai kädessä. Kotona soittikin äiti skypellä ja puhelun jälkeen lähdin takaisin lampaiden luo mutta tällä kertaa E vaihtui kameraan. Tietenkään ne karitsat olivat nyt jossain kukkulan takana kaukana mutta sain silti kivoja kuvia lähellä olleista karitsattomista lampaista.
Kuvausreissun jälkeen nappasin E:n mukaan ja käytiin kaupassa. Kotiin päästyä aloin tekemään ruokaa ja E nuokkua. Miehen piti tehdä kaikkensa että E pysyisi hereillä ruokaan asti. Meillä ei ole koskaan ennen käynyt näin että vauva olisi niin väsynyt että simahtaa väkisin. Olen aina ihmetellyt että miten muut vauvat simahtelee syöttötuoleihin ja ties minne ja sitten vanhemmat ottaa niistä hauskoja kotivideoita. E kuitenkin piristyi kun ruoka oli valmista eikä saatu kotivideoita. Ruuan jälkeen iltapesut, pusut ja nukkumaan.
Sen pituinen se päivä.
Tänään vietiin mies aamulla lentokentälle kun hän lähti sinne työhaastatteluun (saa pitää peukkuja). Odoteltiin aika kauan ennen koneen lähtöä ja leikittiin sillä aikaa legoilla. Tein legoista mm. Islannin ja Suomen liput. Imetinkin siellä ja katseltiin vielä ikkunasta kun isukin kone lähti. Sellainen pieni yhdeksän matkustajan kone. Kotimatkalla E nukahti autoon, josta laitoin hänet kotona vaunuihin päikkäreille. Nukkui jostain syystä vain tunnin, minkä jälkeen kakkasi elämänsä neljännen kerran pottaan!! Ripustettiin pyykkejä, käytiin kaupassa ja syötiin. Sitten olikin taas yks kaks päikkäriaika ja minä tein omenapiirakan, jonka tajusin nyt olleen ihan liian kauan uunissa. Onneksi ei ole ainakaan pahasti tummunut :D Illalla ois sitten tortilloja ja mennään E:n kanssa varmaan samaan aikaan kummatkin aikaisin nukkumaan.
Kukkuu!
Tästä vanhasta pässistä? minulle tuli ihan Indi mieleen :) Toinen nautiskeli ja köllötteli auringossa.
Tällä oli kello sarveen kiinnitettynä.
