Lumikoirat

Olin ihan unohtanut laittaa näitä kuvia pääsiäisreissulta. Mulla on vielä jotain kuvia matkaltakin, mutta nämä on Húsavíkin liepeiltä kun kävin lumisateessa juoksuttamassa koiria. Koirahomma näyttää muuten jo hieman valoisammalta kun olen löytänyt innokkaan suomalaiseeen naisen täältä lenkittämään niitä tarpeen vaatiessa. Mua ei jotenkin yhtään "pelota" antaa tämän naisen niitä lenkittää kun taas vaikka anopin kanssa olen ihan huoli takamuksessa jos se vie yhdenkin pienelle pissakäynnille :D Tällä suomalaisnaisella kun on kokemusta munkin koiria isommista koirista niin eiköhän hän pärjää. Ja ihanaa kun voi suomeksi selittää millaisia koirat ovat ja saa sanotuksi just niin kuin asiat on.

Eilen kävin lasten ja koirien kanssa leikkipuistossa aamulenkityksen yhteydessä ja oli aivan ihana reissu. Yhtäkään kuvaa ei tullut otettua mutta sellaista se usein on parhaimmilla kerroilla. Sää oli upea, E:n kanssa meni kaikki mukavasti, pikku I jaksoi nukkua yhtä imetystä ja yhtä heijaussessiota lukuunottamatta ja koirat menivät siinä sivussa ihan nätisti. E:llä oli omatkin nukenrattaat mukanaan ja oli niin ylpeä pikkuäiti kirahvilapsiensa kanssa :P Seuraavana päivänä yritin toistaa tämän ihana hetken ja raahasin miehen mukaan samaisee leikkipaikkaan jä jätin jopa koirat kotiin mutta ei se mennyt niin hyvin enää. I ei jaksanut olla vaunuissa ja huusi kotimatkasta jo ihan kivasti ja E meinasi juosta autotielle. Muuten sekin oli ihan ok reissu. Saatiinpahan edes raitista ilmaa. Mutta tuolla ekalla reissulla nähtiin sellainen todella järeä versio Evestä. Valkoinen sinisilmäinen pystykorvainen koira, jota omistaja väitti siperianhuskyksi. Vaikka joku pölvästi sellaisen puhdasrotuisen huskyn olisikin saanut jalostuksella aikaiseksi, ei se kyllä mikään siperianhusky enää ollut. Siperianmastiffi paremminkin. Kaikkea sitä näkeekin.

Lunta oli ja sitä tuli. Ei olleet pitkävartisen nokialaiset tarpeeksi varrekkaat.