Maanantaina aloitettiin niin että minä ja E sekä toinen aloittava tyttö vanhempineen saavuimme Gullan luo puoli kymmeneltä. Ideana oli vain hengailla siellä tunnin verran ja antaa lasten tottua toisiinsa ja Gullaan. E leikki innoissaan jännillä uusilla leluilla eikä paljon minua kaipaillut. Gullaa hän vielä jonkun verran ujosteli mutta toisen tytön isä ja Gullan mies olivat E:n mielestä tosi kivoja. E kun on sellainen miesten tyttö :)
Tiistaina menin E:n kanssa sisään kymmeneksi minuutiksi ja lähdin sitten vartiksi ulos kävelemään pimeään ja sateeseen. Onneksi sentään on jouluvaloja katseltavaksi. E oli iloinen kun mentiin Gullalle, ei huomioinut minun lähtöäni paljon mitenkään eikä ollut loukkaantunut minun palattuani vaikka sillä lailla sen sinne hylkäsinkin :) Jäätiin vielä joksikin ajaksi leikkimään ja sitten lähdettiin kotiin. Keskiviikkona mentiin taas yhdessä sisään hetkeksi ja sitten minä lähdin 45 minuutiksi pois. Suunnistin leipomoon ja nautiskelin noin kolmenkymmenen amispojan kanssa hyvän aamiaissämpylän, viinerin ja teetä. Teki jo vähän tiukkaa jättää E niin pitkäksi aikaa mutta oli myös mukavaa kahvitella omassa seurassa. E oli taas iloisesti leikkie lomassa kun menin takaisin ja oli kuulemma ollut koko ajan todella hienosti.
Keskiviikkoiltana E heräsi nuahtamisen jälkeen tukkoiseen nenään ja oli aamulla selvästi flunssainen. Tarkoitus oli ollut mennä Gullalle yheksäksi ja tulla hakemaan E vasta yhdeltätoista pois. E ei vaikuttanut kovin kipeältä joten lähdettiin ja hän oli taas innoissaan kun päästiin Gullalle. Vilkuttaa aina kovin tohkeissaan ovelta kun mennään sisään :) Lähdin sitten kotiin mutta sanoin Gullalle että soittaa jos E tulee kipeämmäksi. Kymmeneltä tulikin soitto että E on ollut kyllä tosi kiltisti mutta hänellä on selvästi kipeä olo. Niinpä lähdin hakemaan urheaa hoitolasta kotiin ja poloinen nukahtikin jo kotimatkalla rattaisiin. Tänään ei sitten menty vaikka ihan pirteältä E täällä kotona vaikuttaa. Siellä hoidossa varmaan kuitenkin väsyy erilailla kun kaikki on edelleen aika uutta ja joutuu niin monen ihmisen kanssa sosiaalisoimaan. Maanantaina sitten taas. Mukavaa kuitenkin tietää että kipeänäkin E oli tyytynyt Gullan syliin eikä ollut alkanut itkemään minua paikalle. Mutta sitten kun tulin ja E huomasi minut hän sanoi "hæ" vähän itkuisella äänellä ja tuli heti äidin syliin leluja kovasti nyrkeissä puristaen:)
Nakkivaras :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä toki terveiset tai kysy vaikka jotain Islannista :)