Ja sitten se oli kipeä

Appiukko oli kipeänä ja olihan se mahdollista, että joku meistäkin sen taudin saisi mutta pitikö sen olla tuo pienin?? E ei ole ennen ollut flunssassa ja äitinä koen sen tosi ikäväksi kun vauvalla on huono olla. Tukkoinen nenä vaivaa ja viime yö menikin valvoskellessa. On niin vaikeaa kun pienelle lapselle ei pysty selittämään, että me yritetään tässä vain helpottaa sun oloa eikä tehdä kiusaa tunkemalla letkuja ja litkuja nenään. ONNEKSI en ole itse samaan aikaan kipeäänä. Se vasta hauskaa oliskin.

E:lle on nyt tullut paljon ei niin mieluisia ekoja kertoja: eka kunnon flunssa, eka kuumeenmittaus, ekat särkylääkkeensyönnit, ekat nenätipat nenään ja kaiken lisäksi otsassa on iso kuhmu ja mustelma, kun hän vähän kaatui betoniseen ikkunanpieleen.

Jahas, kello on taas vaikka ja mitä. Jospa ottais kupin teetä ja lukis muutaman sivun kirjaa ja kömpis nuhanenän viereen nukkumaan.

Kuvat ovat naapurin puskista, joissa jo näkyy kivasti uutta kasvua. He ovat vähän enemmän puutarhaihmisiä kuin nuo minun appivanhemmat.

Että näitä kauniita valoisia iltoja ja auringonlaskuja. Kello on yhdeksän ja siellä se vielä paistelee meren yllä.