Aurinko aurinko (lettuja) paistaa

Ihanasti on kyllä hellineet säänjumalat meitä täällä nämä viimepäivät. Niin tyyntä ja aurinkoista. Sen huomaa töissäkin että ihmiset ovat lähteneet hyvän sään takia liikkeelle koloistaan ja poikkavat ostamaan jätskiä ja hodareita. Moni on kysellyt että joko meiltä saa "jäätelöä koneesta" mutta ei vielä. Pääsiäisenä ehkä. Sitten saan opetella senkin taidon.

Eilen sunnuntaina käytiin E:n kanssa jo aikaisin aamusta keinumassa. E on niin äänekäs, hyvässä ja pahassa, etten viitsinyt antaa hänen herättää isoisäänsä kahdeksalta sunnuntaiaamuna vaan lähdettiin ulos. Oli niin hiljaista ja rauhallista ja huomasin, että punakylkirastaat olivat ilmestyneet jostain takaisin tänne. Ekojen päikkäreiden jälkeen puhuttiin minun tätini kanssa pitkään skypessä ja E söi samalla muroja ja omenaa. Sitten lähdettiin pikaisesti uimaan ja menin uimasta suoraan töihin. Huoltsikka on ihan uimahallin vieressä. Oli kyllä viimeinen kerta kun lähdetään noin kireällä aikataululla uimaan! Meillä menee aina tosi kauan pukuhuoneessa uimisen jälkeen, koska janoisen E:n imettämisessä menee aikaa. Tunsin eilen itseni kyllä aika pro imettäjäksi kun seisoskelin seinää vasten nojaten imevä lapsi käsivarsilla. Hyvä sää oli houkutellut paljon muitakin uimaan eikä istumatilaa ollut. Töissä rapsuttelin innoissani grilliä ja rasvakeitintä puhtaaksi vanhasta rasvasta. Voisin tehdä semmoista hommaa vaikka kuinka kauan. Ihanaa kun näkee työnsä tuloksen niin selvästi.

Tänään on ohjelmassa kaupoissakäyntiä. Minun pitää ostaa kortteja, postimerkkejä, islantilaista teetä, muistivihko, lasten aurinkorasvaa, raamit valokuvalle ja hakea kirjekuori isoäidin kämpältä. Jossain vaiheessa tarttis käydä teettämässä paperikuvia ja uudet kumisaappaatkin tarvitsisin kun vanhat on hajonneet kantapäästä.

Illalla on töissä joku henkilökuntakokous mutta muuten on vapaapäivä :) Tai noh, ehkä paremminkin tekemättömien juttujen tekopäivä?

Ópal kuunari tulossa takaisin aamupurjehdukselta.

Kevät

Ai että meillä oli kaunis ilma eilen. Ei ollut kovin lämmin sinänsä mutta koko päivän pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko lämmitti silti kivasti. Olisikohan ollut noin aurinkoinen päivä viimeksi syksyllä. Se on kuulkaa kevät nyt täälläkin. Vaikka vasta olikin kauhea lumimyrsky. Niin, tasan viikko sitten. Ollaan ulkoiltu ahkerasti nyt kun voi. Edellispäivänä käytiin katsomassa, josko lähifarmin lampaat olisivat ulkona ja eilen tehtiin retki leipomoon ja sorsalammelle. E sai dontsin(ilman mitään kuorrutteita) ja se olikin tosi nam nam! Lähtiessä donitsista löytyi puolet lattialta ja toinen puoli E:n haalarin sisältä mutta taisi sitä mennä vähän suuhunkin asti kun koko ajan piti sanoa nam nam :)

Kotimatkalla mies päätti vielä ajella tallialueen läpi, koska  minä tykkään siitä, mutta tällä kertaa olisin halunnut kotiin, ettei E nukahtaisi autoon. No nukahtihan se mutta ei se sitten niin haitannutkaan kun kippasin hänet vaan suoraan autosta vaunuihin nukkumaan. Joskus pitäisi vain nauttia hetkestä eikä elää ja suunnitella seuraavaa.Etenkin kun toinen yrittää järjestää jotain mukavaa ja spontaania. Kotona sitten kävin koirien kanssa mukavalla kävelyllä E:n päikkäreiden aikana ja illalla mentiin vielä pienelle vaunulenkille kahdestaan E:n kanssa. Hän pääsi keinumaankin minun sylissäni ja tykkäsi hirveästi :) Siitä se leikkipuistovaihe alkaa.

Ja illalla töihin.

Lampaita katsomaan! Edellispäivänä oli vielä harmaa keli.

Ei ollit kuin muutama hassu ulkona. Olivat varmaan saaneet juuri ruokaa kun ei sieltä kuulunut edes määintää.

Sorsia syöttämään käy matkamme söpön talon ohi.

 Huomasin, että tämän talon seinustallahan on jo ihan vihreää! Myöhemmin huomasin että näin olikin jo monen talon seinustalla.

 Ihanaa!

 Tämä heppa sai kamerani mielenkiinnon.

 Sillä oli nimittäin yksi sininen silmä!

 Miehet lähdössä koiran kanssa ratsastusretkelle.

 Naapurillakin kukkii jo!

Eilen

Oli aika keväistä. Käytiin tosiaan E:n  isoisoäitiä moikkaamassa ja mummeli nautti suuresti, niin kuin pienikin. Harmillisesti E on jo niin iso, ettei jaksa olla paikoillaan tai sylissä kovin kauaa eikä isoäiti taas näe häntä, jos E touhuilee lattialla. Tai no ei hän muutenkaan E:tä näe mutta ei pääse myöskään koskettamaan, jos E on lattialla omissa leikeissään. On ihan sydäntä lämmittävää katsella vanhan ja nuoren kanssakäymistä ja kuunnella kun isoäiti vähän väliä laulaa pienelle. Hänen laulutyylinsä ja äänensä on kuin jostain vanhasta suomifilmistä konsanaan :)

Otin kuvia kaupan pihalla kun odotettiin E:n kanssa autossa sillä aikaa kun mies kävi kaupassa. Kyläily- ja kauppareissun jälkeen vauva menikin nukkumaan ja minä kävin koirien kanssa mukavalla kävelyllä. Lähifarmilla näkyi lampaatkin olevan ulkona.

 Itaisin on jo valoisaa aika kauan ja eilen illalla taivas oli jotenkin tosi keväinen. Tänään aamulla lensi joutsenpari tämän maiseman ohi :)

 Muutama päivä sitten maisema oli vielä aivan valkoinen, alhaalla kentällä meni latu ja hiihtäjiä aivan vilisi ees taas.

Minua vaivaa aika ajoin sellainen "teenkö nyt ihan väärin kaikki"-olo tämän lapsenkasvatuksen kanssa. Minulla on sellainen kirja lainassa, jonka puoleen aina käännyn kun joku vauvan nukkumiseen, uni- tai ruokailurytmiin liittyvä asia alkaa vaivata mutta nyt tuntuu siltä ettei pitäisi enää ollenkaan lukea opuksia. Kun meillä imetetään vieläkin öisin, vauva täytyy nukuttaa yöunille ja kiinteät ateriat tulee päikkäreiden jälkeen eikä ennen niitä (kirjassa on näin). Niin tuntuu että olen ihan ö-luokan äiti kun en ole tehnyt just niin kuin kirjassa neuvotaan. Mutta pyh! Jos meillä kuitenkin menee omasta mielestäni hyvin ja vauvakin on ihan tyytyväinen elämäänsä niin mitäs se jollekin kirjalle, sukulaisille, neuvolantädille kuuluu että mitä me tehdään?

Ja nyt kuulkaa pitäisi stressata siitäkin, ettei E ole oppinut viittomia, kun anopin mukaan E:n serkku kyllä osasi jo tuossa iässä monia viittomia! Mutta tämä serkkupa oli sellaisessa päivähoidossa, jossa lapsille opetettiin viittomia ja ehkä E:llä on kuitenkin ihan tarpeeksi hommaa kahden eri kielen oppimisessa ilman mitään viittomia.

Jep jep :D Yksi äiti-ihminen purkaa taas patoutumiaan.

Sulaa sulaa

Liri liri lits läts nyt sulaa isolla ässällä! Ihan ihmeellistä, miten lämmin tuuli pystyy sulattamaan lunta sellaisella vauhdilla. Mutta ihan kiva, nyt pääsee taas vaunuilla hyvin kävelemään ja autoilla pihaan.

Vitsit kun pitäisi kirjoittaa ylös mitä tässä elämässä oikein tapahtuu. Viimeksi olen postannut tänne sunnuntaina ja tässä kun koetan miettiä mitä olen sen jälkeen puuhaillut, en muistakaan mitään. Ai mutta mehän käytiin sunnuntaina uimassa. Taisi olla toinen kerta vauvan kanssa täällä Húsavíkin uimalassa. Useammin ollaan käyty Reykjavíkissa uimassa E:n kanssa. E on niin kotonaan vedessä eikä pelkää ollenkaan. Iloisesti loiskuttelee vettä käsillään ja koettaa saada juotua koko altaan tyhjäksi, jos vain silmä välttää. Sunnuntaina E keksi että lelukupillahan saa kivasti kauhottua vettä ja siemailtua sitä siitä... Nähtiin myös tuttuja, tai no, tuttuja ja tuttuja. Raskaudenaikainen neuvolan kätilö ja työkkärin nainen miehensä kanssa, puhelias virolainen sekä miehen pikkuserkun vaimo ja heidän kolme lastaan. Ei siellä voi koskaan välttyä törmäämästä ainakin johonkin tuttuun.

E:tä luullaan jatkuvasti pojaksi, koska hänellä on vain uimahousut uimapuvun sijaan. Minusta aika omituista olettaa, että pienet vauvat ovat automaattisesti poikia, jos eivät ole uimapuvussa tai vielä pahempaa, bikineissä. Sitäpaitsi  E:n housut ovat kuitenkin punaiset ja uimalakkikin on melkein pinkki. Ei se minua haittaa mutta kummallista vain. Uimailujen jälkeen käytiin huoltsikalla syömässä herkulliset paninit ja illalla herkuteltiin lisää tortilloilla.

Maanantaina olikin töitä ja E oli ollut hankalana täällä kotona. Hän on aika huono syömään kiinteitä ruokia isänsä kanssa eikä se minunkaan kanssani käy niin kuin tanssi. Itse hän kyllä mielellään laittaa ruokaa suuhun (sekä lattialle, syöttötuoliin ja vaatteisiinsa) mutta kaikkea ei voi käsin syödä ja joskus olisi kivaa ettei tarvitsisi siivota koko maailmaa kun neiti on saanut ateriansa päätökseen. Semmosta se on :) Äitiys on kyllä tehnyt minusta ihan super ahkeran ja siistin verrattuna entiseen elämään. Ruoka nyt vain lähtee asioista irti paaljon helpommin kun se siivotaan heti pois eikä sitten joskus :P

Eilen eli tiistaina kävin tekemässä sen CV:n työkkärille. Vietin kaksi tuntia paikallisen "kansalaisopiston" tiloissa tekemässä sitä ja loppujen lopuksi totesin että olisin voinut tehdä koko homman kotona. Lisäksi olen tehnyt saman homman kerran aikaisemmin kun yritin ruveta Akureyrissa työttömäksi (en sitten pystynytkään kun olin Suomessa koulussa kirjoilla) mutta eeei kai ne nyt semmosia hyväksy. CV:n teon jälkeen kävin postissa ostamassa postimerkkejä ja pari uutta korttia ja lähetin 11 korttia matkaan. Tuli aika kalliiksi :D Sieltä sitten vielä kauppaan ja kotiin. Halusin ostaa kylmäsavustettua lohta mutta oli vaan niin kallista etten raaskinut. Niinpä ostin molvaa (sama kala mistä lipeäkala tehdään) ja illalliseksi tein ihan hyvää kala-sipuli-peruna gratiinia. Miesväki oli tyytyväinen. Koiratkin sai puolet kalasta kun sitä oli niin paljon. He olivat hyvin iloisia asiasta :)

Tänään on tämä päivä ja se on vasta alussa. Suunnitelmana on kuitenkin mennä moikkaamaan miehen isoäitiä. Huomenna taas töitä. Mutta tykkään edelleen ihan tosi paljon käydä töissä. Toisaalta on kivaa luvan kanssa jättää perhe tänne selviämään keskenään ilman että minä huolehdin joka asiasta ja toisaalta taas se työ nyt vaan on tosi rentoa ja mukavaa.

Kuvassa miehen hampurilaismuffinssi, jonka hän söi hampurilaisaterian jälkiruuaksi Hamborgarafabrikkanissa Akreyrissa, kun vietiin A lentokentälle.

Ja vielä kuva Akureyrista kun ajeltiin kotiin.

Pulmuset

Täällä Húsavíkissa asustelee talvisin iso parvi pulmusia. Ne majailevatt talojen katoilla ja korkeissa puissa mutta laskeutuvat myös aina välillä pihoille ja näin kävi myös meidän pihalla eräänä päivänä. Minä olinkin jo pitkään niitä odotellut ja olin haukkana kameran kanssa valmiina kun ne tulivat. Tietysti satoi lunta ja muuta mukavaa mutta sain kuitenkin jokusen suht onnistuneen kuvan. Enhän minä niistä ottanutkaan kuin sellaiset kolme sataa kuvaa :D Vaikka nuo linnut ovat keskenään kovinkin eri värisiä ovat ne kaikki kuitenkin minun käsittääkseni pulmusia. Ne vaihtavat väriä talveksi ja nuorilla linnuilla värin vaihdos ei ole vielä kovin selkeä. Pulmusten ja urpiaisten lisäksi täällä Húsavíkissa ei talvisin näe mitään muita pikkulintuja.

Eilen näin ikkunasta että Hildur kuunari oli vesillä. Siellä harjoitellaan tiistaina alkavaa valasturismikautta varten. En usko että koskaan olisivat näin aikaisin keväällä aloittaneet. Ja aloitin eilen myös postcrossing harrastuksen uudestaan. Aktivoin tilini yli kahden vuoden tauon jälkeen ja kävin E:n kanssa hakemassa postikorttini miehen isoäidin asunnosta, missä meidän tavaroita säilytetään. E oli menomatkan rintarepussa ja loppumatkan pulkassa ja oli ihan innoissaan uudessa paikassa. Minun pitikin heti ensimmiseksi alkaa imuroimaan siellä ettei E syönyt kaikkia kuolleita kärpäsiä lattioilta heh.

E:n mentyä illalla nukkumaan kirjoittelin kortteja ja lähetän yhden jopa Ukrainaan. Muita kortteja oli menossa Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Belgiaan, Venäjälle, Valkovenäjälle, Alankomaihin, Saksaan ja hauskasti myös Suomeen :) Se nettisivustahan arpoo minulle osoitteet ja kun en itse ole Suomessa niin välillä saan myös lähettää suomalaisille kortteja. Kiva harrastus! Pitää vielä käydä ostamassa lisää kortteja ja postimerkkejä.

Niin ja säät ovat täällä jo laantuneet. Auto on irroitettu kinoksesta ja roskikselle tehty väylä :D Vielä en pääse vaunujen kanssa pihasta pois mutta pian, pian. Perjantaina tosiaan kävelin töihin myräkässä ja olin ihan loppu töihin päästyäni. Jouduin kävelemään autotiellä ja kun välillä ei pystynyt ollenkaan edes eteensä katsomaan niin toivoin vaan etten jää auton alle.

Lunta!

Lumentuloa ei voi estää. Sitä vaan tulla tupruttaa taivaan täydeltä ja minä saan sitä lapioida että pääsen koirien kanssa ulos. Tiet on kiinni ja kouluja on kiinni teiden kiinniolemisen takia. Nappasin tähän pari kuvaa tuolta uutissivustoilta ja sitten muutaman nyt aamulta omalta pihalta. Laitoin vauvan ulos nukkumaan ja siellä se tuntuu tyytyväisenä viihtyvän. Eilen pidettiin se sisällä ja unet olivatkin aika epämääräiset sen johdosta. Ja mikäs siellä sadesuojan sisällä on nukkuessa kun ei sada lunta sisään ja tuulikin keinuttelee rattaita mukavasti. Kylmähän tuolla ei ole, hädin tuskin miinuksen puolella. Sitten se ilo vasta alkaa kun lykkää plussalle ja kaikki tuo lumi muuttuu jääksi.

Ilahduttavaa huomata miten en enää saa ahdistuskohtauksia pitkästä ja oikuttelevasta talvesta. En lannistu, vaikka takatalvi iskee viisi kertaa ja odotan kesää alkavaksi vasta kesäkuussa. Jos jotakin olen Islannilta oppinut niin sitämään erilaisia säätiloja ja nauttimaan niistä kaikista sekä pukeutumaan sään mukaan.

Eilinen kakku ei ollut kovin herkullinen. Pohja oli hyvä mutta välissä ja päällä olevat mömmöt ei sitten olleetkaan kovin hyviä. Mutta kyllähän sitä nyt syö ennen kuin selkäänsä saa :P Mikäs suklaakakku nyt semmoinen olisi ettei sitä syömään pystyisi? Olisi kyllä pitänyt laittaa sinne väliin purkkipäärynää niin kuin olin ensin suunnitellut. Jätin sitten pois ne kun mies ei sellaisista välitä mutta ei se nyt jälkeenpäin ajatellen olisi lopputulosta ainakaan huonontanut.

Kuva täältä.

Kuva täältä.

 Joo, taidan jättää sen CV homman taas jollekin toiselle päivälle. Mutta illaksi olisi pakko päästä töihin. Kävellen vaan?

Sää helvetistä

Tai noh, jos helvetti olisi jäätynyt niin siellä olisi varmaan tällainen sää :P Ulkona oli aamulla hurja lumimyrsky eikä mitään eteensä nähnyt. Koiratkin olivat ihan hölmistyneitä että pitäisikö tässä jotain tarpeitaankin alkaa tekemään? Piti tuoda ne yläkerran kautta ulos kun kellarin ovi oli hautautunut kiinni. Minulla olisi ollut työkkärin järjestämä CV:n tekokurssi tänään mutta soitettiin sinne ja kurssia pitävä miehen pikkuserkku lupasi että saan tulla tekemään sen sinne kun on parempi ilma. Niinpä tänään voi jäädä hyvillä mielin sisätiloihin hörppimään Reykjavíkin Söstrene Grenestä hankkimaani marjateetä ja samalla voi seurailla vaikka mitä kummaa taimirasioissa tapahtuu. Illalla maistetaan aamulla tekemääni suklaatäytekakkua. Ensimmäinen täytekakkuyritys minun kohdallani ja siksi teinkin aika pienen ja vain yhdellä täytekerroksella. Jännää!

Tuoksu on huumaava!

Ei pitänyt tänäkään vuonna laittaa mitään kasvamaan mutta näinhän siinä pääsi käymään...

Birdies on the beach

Tänään olisi ollut mammakerho tai vanhempainaamu niin kuin sen nimi virallisesti kuuluu. Isiä ei siellä vaan ole näkynyt tai korkeintaan jotain äidiltä unohtunutta tavaraa tuomassa. En sitten kuitenkaan mennyt vaikka toisaalta olisi mieli tehnytkin. Edellisellä mammakerhoreissulla kävin kylän rantaan laskevan pienen joen suulla kuvaamassa lintuja. Tuo joki kulkee kylän puiston läpi ennen maan alle sukeltamista ja tulee tuolla sataman lähellä ulos mereen. En ole ihan varma mutta luulen että viereinen kalankäsittelylaitos heittää perkuujätteensä sinne jokeen. Ainakin ne linnut siihen malliin sieltä aina jotain kalastelevat.

E nukkui vaunuissa kerhoilujen jälkeen joten lykkäsin meidät kytikselle kivikon taaksen rannan tuntumaan ja aloin räpsiä kuvia. Poliisikin ajoi ohi siihen malliin että onko joku jättänyt vaunut yksinään rannalle mutta kai huomasivat minut kun jatkoivat vain matkaa. Ajattelivat varmaan että ai, se on taas se omituinen suomalainen :P Uusi lajibongauskin tuli nimittäin allia en ollutkaan ennen nähnyt. Ne pysyttelivät vain valitettavan kaukana vedessä, joten hyvää kuvaa en saanut. Lintupaparazzioimisen (jestas mikä sana!) jälkeen mentiin vielä mun töihin moikkaamaan appiukkoa ja syömään. Sieltä mies sitten meidät haki takaisin kotiin.

 Takana allipari ja edessä haahkapari.

 Alleja ja pari haahkaa joukossa.

 Joki laskee mereen.