Vitsit kun pitäisi kirjoittaa ylös mitä tässä elämässä oikein tapahtuu. Viimeksi olen postannut tänne sunnuntaina ja tässä kun koetan miettiä mitä olen sen jälkeen puuhaillut, en muistakaan mitään. Ai mutta mehän käytiin sunnuntaina uimassa. Taisi olla toinen kerta vauvan kanssa täällä Húsavíkin uimalassa. Useammin ollaan käyty Reykjavíkissa uimassa E:n kanssa. E on niin kotonaan vedessä eikä pelkää ollenkaan. Iloisesti loiskuttelee vettä käsillään ja koettaa saada juotua koko altaan tyhjäksi, jos vain silmä välttää. Sunnuntaina E keksi että lelukupillahan saa kivasti kauhottua vettä ja siemailtua sitä siitä... Nähtiin myös tuttuja, tai no, tuttuja ja tuttuja. Raskaudenaikainen neuvolan kätilö ja työkkärin nainen miehensä kanssa, puhelias virolainen sekä miehen pikkuserkun vaimo ja heidän kolme lastaan. Ei siellä voi koskaan välttyä törmäämästä ainakin johonkin tuttuun.
E:tä luullaan jatkuvasti pojaksi, koska hänellä on vain uimahousut uimapuvun sijaan. Minusta aika omituista olettaa, että pienet vauvat ovat automaattisesti poikia, jos eivät ole uimapuvussa tai vielä pahempaa, bikineissä. Sitäpaitsi E:n housut ovat kuitenkin punaiset ja uimalakkikin on melkein pinkki. Ei se minua haittaa mutta kummallista vain. Uimailujen jälkeen käytiin huoltsikalla syömässä herkulliset paninit ja illalla herkuteltiin lisää tortilloilla.
Maanantaina olikin töitä ja E oli ollut hankalana täällä kotona. Hän on aika huono syömään kiinteitä ruokia isänsä kanssa eikä se minunkaan kanssani käy niin kuin tanssi. Itse hän kyllä mielellään laittaa ruokaa suuhun (sekä lattialle, syöttötuoliin ja vaatteisiinsa) mutta kaikkea ei voi käsin syödä ja joskus olisi kivaa ettei tarvitsisi siivota koko maailmaa kun neiti on saanut ateriansa päätökseen. Semmosta se on :) Äitiys on kyllä tehnyt minusta ihan super ahkeran ja siistin verrattuna entiseen elämään. Ruoka nyt vain lähtee asioista irti paaljon helpommin kun se siivotaan heti pois eikä sitten joskus :P
Eilen eli tiistaina kävin tekemässä sen CV:n työkkärille. Vietin kaksi tuntia paikallisen "kansalaisopiston" tiloissa tekemässä sitä ja loppujen lopuksi totesin että olisin voinut tehdä koko homman kotona. Lisäksi olen tehnyt saman homman kerran aikaisemmin kun yritin ruveta Akureyrissa työttömäksi (en sitten pystynytkään kun olin Suomessa koulussa kirjoilla) mutta eeei kai ne nyt semmosia hyväksy. CV:n teon jälkeen kävin postissa ostamassa postimerkkejä ja pari uutta korttia ja lähetin 11 korttia matkaan. Tuli aika kalliiksi :D Sieltä sitten vielä kauppaan ja kotiin. Halusin ostaa kylmäsavustettua lohta mutta oli vaan niin kallista etten raaskinut. Niinpä ostin molvaa (sama kala mistä lipeäkala tehdään) ja illalliseksi tein ihan hyvää kala-sipuli-peruna gratiinia. Miesväki oli tyytyväinen. Koiratkin sai puolet kalasta kun sitä oli niin paljon. He olivat hyvin iloisia asiasta :)
Tänään on tämä päivä ja se on vasta alussa. Suunnitelmana on kuitenkin mennä moikkaamaan miehen isoäitiä. Huomenna taas töitä. Mutta tykkään edelleen ihan tosi paljon käydä töissä. Toisaalta on kivaa luvan kanssa jättää perhe tänne selviämään keskenään ilman että minä huolehdin joka asiasta ja toisaalta taas se työ nyt vaan on tosi rentoa ja mukavaa.
Kuvassa miehen hampurilaismuffinssi, jonka hän söi hampurilaisaterian jälkiruuaksi Hamborgarafabrikkanissa Akreyrissa, kun vietiin A lentokentälle.
Ja vielä kuva Akureyrista kun ajeltiin kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä toki terveiset tai kysy vaikka jotain Islannista :)