Houdinit

Olenpas ollut laiska bloggaamaan. Mutta on tähän bloggaamattomuuteen kyllä toinenkin syy, nimittäin seitsemän päivän ilmainen wow-peliaika :D Sain sähköpostiini tällaisen tarjouksen ja kun kerran ilmaiseksi sai niin pitihän se ottaa ja asentaa wow taas koneelle ja alkaa pelaamaan. Aikaahan minulla ei juurikaan olisi mihinkään pelaamiseen mutta senkin vähän vapaa-ajan mitä minulla on olen nyt käyttänyt aika tehokkaasti siellä pelimaailmassa :)

Nämä pikku hiirulaiset ovat hyvin asettuneet taloksi. Päivisin toimivat keittiönpöydän kiistattomina valtiattarina ja öisin on bileet kylpyammeessa. Näin siksi että ne eivät pysy häkissään sisällä :D Ei tuossa häkissä nyt NIIIN iso pinnojenväli ole mutta nämä ovat vielä niin pieniä että mahtuvat läpi. Toivon että ne kasvaisivat sen verran isoiksi että ne voisi edes välillä sulkea häkkiinsä. Kun on esim. vieraita, jotka eivät nauti lautasten välissä juoksentelevista hiiristä ihan niin paljon kuin minä :) Hiiret eivät yleensä uskalla hyppiä korkeilta tasoilta alas ja senpä takia ne pysyvät tuolla keittiönpöydällä. Silti Pippa oli kahden ensimmäiset yön aikana jotenkin päätynyt lattialle ja senpä takia ne viettävät yönsä tätä nykyä kylpyammeessa, häkkeineen päivineen. Ensimmäisenä aamuna löysin hiirulaisen sohvatyynyn takaa nukkumasta ja toisena aamuna lattialta, jääkaapin ja keittiötason välistä.Onneksi ei ollut ainakaan satuttanut itseään. Ei noin kevyet olennot vissiin satuta itseään niin helposti pudotessaan. Nuo kun painavat vajaa 14 g kappale.

Hirmu suloisia ovat ja niiden touhuja on hauska seurata. Varsinkin iltaisin ne ovat aktiivisia ja juoksevat tästä läppärin päältä ja tutkivat sormiani kun vietän aikaa koneella tässä päydän ääressä. Huomenna onkin aika vaihtaa purut, sen verran ne jo haisevat. Se noissa hiirissä onkin "huonona" puolena että ne ulostavat ja pissaavat paljon enemmän kuin vaikka gerbiilit tai kääpiöhamsterit ja puruja saa vaihtaa usein.

Meidän uudet lapset

Me saatiinkin perheelisäystä jo eilen. Ihanaiset Kate (musta) ja Pippa (kirjava) muuttivat tänne meidän elämää ilostuttamaan. Kirjoittelen heistä vähän lisää kun ensin tutustutaan paremmin.

Tunnelmia

Syksy on niin ihanan tunnelmallista aikaa. Mä tykkään! Suli nuo lumetkin jo pois niin voidaan jatkaa syksyn viettoa ainakin hetken aikaa. Polttelen ihan innolla kynttilöitä vaikka täällä lapsi asustaakin. Kynttilät ovat sitten vaan tarpeeksi ylhäällä pienen kiipeilijän ulottumattomissa. Meillä on aika hämärä asunto ja varsinkin tällaisina sateisina syyspäivinä sisälle saa hyvin kotoisan tunnelman kun laittaa valot pois ja systyttää muutaman kynttilän. Ei näy pöly eikä koirankarvat :)

E nukkuu päiväuniansa ja menikin oikein sopuisesti nukkumaan tällä kertaa. Pari päivää on ollut ihan kamalaa vääntöä asiasta enkä oikein tiedä mikä mättää. Kaikki vanhempien lempparitunteet syyllisyydestä raivoon käy munkin mielessä kun toinen huutaa pää punaisena niin kuin olisin tekemässä sille jotakin ihan kamalaa. Sellaisina synkkinä hetkinä mietin mm. että "Miksi noitten mukana ei tuu käyttöopasta" ja "En kyllä ikinä hanki toista". Vaikka suurimpana ajatuksena taitaa silti olla että olen ihan hirveän huono äiti kun en osaa enkä tajua hoitaa lastani niin ettei sen tarvitsisi raivota tolleen. Mutta onneksi päiväunilta herää aina iloinen ja ihana pakkaus, joka toivottavasti kumminkin on ihan tyytyväinen lapsi, vaikka sen äiti ei aina oikeen osaa.

Tässä yksi kuva tiistaiaamun aamulenkiltä ja loput sitten arkisia kuvia meiltä tänä aamuna :)

P.S. Meille tulee perheenlisäystä marraskuussa, jos siis kaikki menee hyvin. Yhdessä kuvassa on vähän vihiä että minkä sorttista :)

Lintubongausta

Tänään se sitten tapahtui. Yön aikana oli satanut ensilumi. Húsavíkissa olen päässyt hehkuttamaan ensilumea jo syyskuussa ja vähän harmittelin sitä kun täällä tulee lunta vasta niin myöhään mutta nyt kun se tuli olenkin sitä mieltä että ois saanut tulla vasta vähän myöhempään. Talvi on kuitenkin vasta alkamassa ja se kestää niin pitkään täällä. Tai ehkä ei kestäkään kun ollaan nyt Reykjavíkissa. Húsavíkissa tuli kevät vasta toukokuussa.

Sunnuntaina kävin kameran kanssa rannalla kun E ja mies nukkuivat päiväunia ja kuvasin lähinnä merimetsoja ja vanhan laiturin jäänteitä. Oli kylmä ja alkoi tietenkin satamaan ja minä olin tyypillisesti ilman hanskoja ja hameessa liikenteessä :D Mun pukeutumistyyli on välillä vähän erikoinen ja kuvailisinkin sitä lähinnä maalaistollo-wannabe hippi-urheilulliseksi. Vai miltä kuulostaa yhdistelmä: kumpparit, ruskeat paksut sukkahousut, ruskea ruudullinen hame, puman musta-pinkki takki ja nepalilainen villapipo :P Mutta pääasia että itse viihtyy. Mähän kuljen kumppareissa vähän jokasäässä- ja paikassa ja mies joskus koittaa jotakin mumista siitä että vois laittaa jotkut muutkin kengät jalkaan kun ollaan lähössä jonnekin heh. Ja voitteko uskoa että olen saanut kummassakin maassa lapsilta negatiivista palautetta mun kumppareiden käytöstä!

No joka tapauksessa sain kuvattua kahta merimetsoa tai ainakin niin luulen. En ole varma onko ne meri- vai karimetsoja. Saa auttaa tunnistamaan! Oli mitä oli olin innoissani koska en ollut koskaan ennen nähnyt kumpaakaan lajia niin läheltä ja saanut kuviakin. Toinen taitaa olla nuori lintu koska sillä on vaalea vatsa. Lisäksi kuvissa esiintyy, meriharakka, kottarainen ja jokunen lokki.

Semmonen lauantai

Hyvää iltaa! Olen justiinsa menossa nukkumaan mutta ajattelin vielä vähän kirjoitella ennen sitä. Tänään on ollutkin erikoinen päivä, sillä olen ollut todella sosiaalinen. Kahdeksitoista olin sopinut lounaskahvittelut yhden kiinalaisen Akureyrin aikaisen koulukaverin kanssa ja tämä oli eka kerta sitten... no niin pitkään aikaan etten edes osaa sanoa, kun kävin treffaamassa jotakin kaveria kahvilassa. Täällä Islannissa siis. Toivottavasti jaksan pitää yllä tätä uudelleen syttynyttä kaveruutta että pääsen joskus toistekin ihmisten ilmoille ihan vaan aikuisessa seurassa.

Kahvilta lähdettyäni kuulin että anoppi ja käly perheineen olivat tulossa meille kahville! Ööö. Okeeei. No äkkiä kauppaan ostamaan ruuat illallista varten ja samalla jotakin tarjottavaa kahvittelijoille. Sitten pikasuursiivous kotona, koirien pikapissatus ja taas seurustelua.

Kun näistä vieraista päästiin olikin miehen aika lähteä hakemaan kaveriansa meille koska oltiin kutsuttu hänet ja tyttöystävänsä meille syömään jo alkuviikosta. Kaverin tyttöystävä ei kuitenkaan yllättäen päässytkään mukaan. Mies otti E:n mukaansa ja minä jäin valmistelemaan ruokaa ja tiskaamaan kahvittelujen jälkiä. Onneksi oltiin päädytty tortilloihin ruokaa valitessa eikä mihinkään monimutkaiseen ja aikaa vaativaan kun eihän mulla olisi ollut sellaiseen ollenkaan aikaan kun tuli yllätysvieraita.

Aika raska mutta mukava päivä. Illan kruunasi vielä pitkä kävelylenkki koirien kanssa lokakuun pimeässä illassa.

Tämä kuva on otettu Suomessa minun ja E:n yhteistyönä. Minä pidin kameraa ja E sai painaa nappia. Ihan kiva otos :)

Meidän landella

Minusta landella ja varsinkin meidän landella on niin ihanaa. E:nkin kanssa oli niin mukavaa kun saattoi antaa hänen vain mennä ja tutkia eikä koko ajan varoa liikennettä tai kieltää menemästä muiden pihoille yms. Ja maalla on niin idyllistäkin <3 Tahdon kyllä sen oman tönön maalta vielä jokupäivä. Ei haittaa vaikka se tönö olisi täällä Islannissa mutta kunhan on vaan maalla.