Iso S

Ai piti kirjoittaa jostain turhanpäiväisistä jutuista mutta sitten luin yhdestä seuraamastani blogista ikäviä syöpäuutisia ja meni omat asiat taas tärkeysjärjestykseen. Ei tee mieli valittaa kyllä mistään kun saa olla suhteellisen terve ja kaikki läheisetkin ovat ainakin tällä hetkellä kunnossa. Vaikka kaikki me kuollaankin joskus niin soisi sen tapahtuvan vasta vanhana pitkän hyvän elämän päätteeksi.

Pitäis muistaa olla kiitollinen katosta päänpäällä, ruuasta pöydässä ja elää tätä päivää eikä huomista. Kaikkialla sitä hetkessä elämistä toitotetaan mutta ei sitä voi varmaan liikaa korostaa. Varsinkin kun nykyään tuntuu että noita syöpädiagnooseja pulpahtelee esiin sieltä sun täältä.

Elämän ehtoo tulee lupaa kysymättä niin kuin jokainen päiväkin päättyy aikanaan.

Seuraavaksi voi taas siirtyä kevyempiin aiheisiin.