Uutta vuotta vastaanottamaan

Haluan vain toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta näiden välipäivien revontulikuvien muodossa. Ihanaa kun aina välillä pääsee nauttimaan taivaan omista ilotulitteista ihan kotiovelta käsin. Tänään me juhlistetaan vuoden vaihtumista kalkkunaillallisella ja raketeilla täältä Húsavíkista käsin.

Olkoon vuosi 2015 toivon, rakkauden ja onnellisuuden vuosi :)

Húsavíkissa

Ollaan täällä <3 Oli niin kivaa huristella joulukuisen, tuulisen, pimeän ja vetisen Islannin rannikkoa pitkin ja katsella tuttuja maisemia pitkästä aikaa. Tuossa säässä oli vaan sitä jotakin tunnelmaa. Karu saari Atlantin armoilla keskellä talvea on sitä mitä se on :) E nukkuu meidän vanhassa huoneessa, koirat omalla paikallaan ja sinne taidan itsekin kohta kömpiä E:n viereen. Muutaa jouluinen kuva meiltä kotoa kuitenkin vielä.

Koristuksia.

Olin ollut kiltti. Sain mm. Iittalaa kahden kastehelmi tuikkukipon ja kakkuvadin muodossa.

E sai lahjoja juuri sopivan paljon. Kuvassa näkyvät maatilan ja eläintarhan, kolme pehmolelua,   Puppe kirjan ja kaksi vaatekertaa. Lisäksi meiltä vielä halvan Kiinasta tilatun tabletin, jolla voi pelailla ja katsella ohjelmia esimerkiksi automatkoilla.

Isikin oli ollut kiltti ja sai oman lelun :D

Rakas joulu

Aina sinä jaksat tullat käymään, vaikka kuinka olisi sekaista ja puolivalmista. Vaikka aina ei löytyisi innostusta vastaanottaa sinua niin sinä tulet ja tuot innostuksen tullessasi. Siitä olet kyllä kiva vieras :)

Kurkku alkaa olla jo aika hyvässä kunnossa streptokokin jäljiltä, samoin kädet, joita vaivasi joku streptokokin aiheuttama ihottuma. Aattona ei ollut vielä mukava nieleskellä jouluruokaa mutta nyt menee alas jo tosi hyvin ja suklaata kuluu, heh. Meillä syötiin aattona hanhea, joulupäivänä possua ja keitettyä savustettua lammasta kälyn luona ja eilen tapaninpäivänä oli vuorossa suomalainen jouluruoka. Ei meillä muuta ollut kuin porkkana- ja lanttulaatikkoa, karjalanpiirakoita ja munavoita, jauhelihapasteijoita, juustoja, valkosipulisilliä ja kylmäsavulohta mutta pääsin tosi hyvin suomalaisen joulun fiilikseen niitä syödessä :)

Nyt vaan koitetaan ottaa rennosti ja nauttia välipäivistä ennen uuden vuoden viettoon lähtöä Húsavíkiin.

Meillä on ihan valtava kuusi :D Mutta on se hieno ja jouluinen ja ihana!

Yksi harvoista ruuista, mitä melkein jokaisessa islantilaisessa kodissa syödään jouluisin. Hangikjöt on savustettu lammasrulla, joka tarjoillaan keitettynä. Ei ehkä näytä kovin hyvältä ja yleensä siinä ei ole ihan noin paljon rasvaa kuin tässä meidän yksilössä mutta hyvää on, ainakin minusta :) Miehen perheessä sitä syödään perinteisesti aatonaattona ja niin mekin tehtiin, mutta tänään taas jatketaan.

 Aaton vaatimaton, mutta herkullinen ruokatarjoilu koostui hanhen rintafileistä (villejä, islantilaisia hanhia, jotka kälyn mies on ampunut),  sienikastikkeesta, karamelliperunoista ja "salaatista", jossa oli omenaa, viinirypäleitä ja saksanpähkinää kermavaahdossa.

Jouluista meininkiä

Onpas kaikkea taas tapahtunut sitten viimekerran. Eve oli siellä leikkauksessa torstaina ja hyvin meni eikä tarvinut edes pitää sellaista ikävää kauluria kaulassa. Muutaman päivän annoin vaan kipulääkettä aamuin illoin. Itse olen käynyt hammaslääkärissä köyhtymässä ja E:n kanssa puolivuotisneuvolassa ja sydänlääkrillä. Sydän ok :) Neuvolalääkäri kuuli sieltä jonkun ylimääräisen äänen mutta tutkittiin ja kaikki on kunnossa eli se on vaan sellainen harmiton sivuääni. E on puolivuotiaana 10,09 kg painava ja 79,5 cm pitkä. Ei mikään suuri mutta ei mikään ihan minikään.

Sitten E sairastui streptokokkiin ja parani, minä sairastuin (strepto myös?) ja olen iloinnut jopa 39 asteen sisäisestä lämpötilasta sekä leikkasin sipulin sijaan puolet etusormen kynnestä pois :S Auts! Suokaa siis anteeksi jos meistä ei kuulu ennen joulua hirveästi mitään. Loppuaika menee jouluvalmisteluihin ja jonkinlaiseen juhlakuntoon pääsemisesssä.

Ihanaa ja herkullista joulua siis kaikille!

Koiramaista

Aloitin tämän kirjoittamisen jo perjantaina ja piti kirjoittaa perjantaista mutta nyt maanantaina on jo asiat vähän huonossa muistissa :) Oli joka tapauksessa melkoinen härdellipäivä hammaslääkäri- ja eläinlääkärikäynteineen puhumattakaan siitä että koomasin aamulla sohvalla ihan liian kauan ja aiheutin mm. miehen töistämyöhästymisen. Tästä viisastuneena päätin ettei vastuuntuntoinen aikuinen äiti-ihminen voi vaan tehdä niin. Olen siis pitkästä aikaa herätyskelloa käyttävä henkilö, jonka pitää elää aikataulujen mukaan.

Ihan kivaa kun on tälleen aikaa päivisin ilman E:tä. Saa asioita tehtyä ja siltikin jää omaa aikaa. E on nyt hoidossa kahdeksasta kahteen eli kuusi tuntia, joista kaksi viimeisintä sujuvat yleensä unten mailla. Tänäänkin kärryttelin vielä nukkuvan E:n koirien kanssa kotiin. Hän siis viettää noin nelisen tuntia muiden kuin meidän kanssa ja sitten nukkuu noin kaksi tuntia ja sen jälkeen vielä kuusi tuntia meidän kanssa ennen nukkumaanmenoaikaa. Aika hyvä minun mielestäni. Toivottasti löydän työpaikan, jossa työajat menisivät hyvin niin että pääsen hakemaan E:n viimeistään kolmelta.

Mutta siihen asti meinaan käyttää tämän kaiken kummallisen vapaa-ajan hyväkseni tekemällä kaikenlaisia jouluvalmisteluja, siivoilemalla ja käymällä koirien kanssa mukavilla vaunuttomilla aamulenkeillä pimeässä, jouluvalojen tuikkeessa. 

Perjantaina kävin tosiaan eläinlääkärillä lähinnä vain varaamassa ajan Even silmäpatin poistoon. Eläinlääkäri oli sitä mieltä että patti ei ärsytä silmää mutta poistetaan se nyt kumminkin. Samalla reissulla käytiin peräti kahdessa eri koiraaitauksessa. Ensimmäisestä ei ole kuvia koska käynti oli hyvin pikainen tarpeidentekokäynti ennen lääkäriaikaa. Aitaus sijaitsi Geirsnef nimisellä niemellä, jossa saa pitää koiria myös vapaana. Tuo paikka ei siis ole oikein ihanteellinen meille koska aitauksen ulkopuoli vilisee vapaana olevia koiria eikä mun koirat välttämättä siedä niitä kaikkia. Toinen aitaus olikin paljon parempi meille ja oltiinkin siellä hetkinen vaikka olikin tosi kylmä. Siellä ei ollut ketään muita eikä alueella saa pitää koiria vapaana. Valitettavasti kaikki koiranomistajat eivät osaa käyttäytyä eivätkä kerää koiriensa jätöksiä pois ja niitä olikin jonkun verran tuossa aitauksessa vaikka roskiskin löytyi. 

Nämä aitaukset olivat kumpikin aika pieniä ja virikkeettömiä, tasaisia ja matala-aitaisia. Parempia kuitenkin kuin ainainen remmissä kävely. Vaikka ei nuo kauheesti mitään innostuneet juoksemaan. Indi kulki nenä kiinni maassa ja söi vähän lunta, Eve puolestaan järsi lajitoveriensa jäätyneitä kakkakikkareita, nam... No olipahan edes jotain ohjelmaa.

Tämän kuvan otin aivan aitauksen kulmassa.

Yli lensi pieni hanhiparvi.

Mitä mun laukussa on?

Laukku ei ole mulle mikään elinehto eikä se kulje mukana ollenkaan niin usein kuin opiskeluaikana kulki. Mutta tänään se oli mukana kun kävin kaupassa ja hain E:n hoidosta ja olipas se täynnä tavaraa kun päästiin kotiin. Sitten keksinkin että teen tällaisen "mitä minun laukusta löytyy" postauksen kun olen joissain blogeissa joskus tällaisen nähnyt. Tilannetta ei siis ole lavastettu vaan nämä kamat siellä ihan oikesti oli :D

- kaksi E:n buffia

- pikkuhousunsuoja

- kolme kangaslappua vaipanvaihtoon

- neljä kakkapussia

- yksi vaippa

- kylmägeelituubi

- kirjekuori, jossa joulukortti sisällä

- kännykkä

- lompakko

- tyhjä vihannespussi

 - tyhjä purkkapaketti

- kynä

- selleriä

- chilejä

- paketti marsseja

- kolme paria uusia sukkia E:lle

- neljä pakkausta nuudeleita

 Vähän bling blingiä arkeen.

Asuinalueita

E on tänään taas hoidossa ja minä nuhaisena kotona. Tuntuu väärältä olla kotona kun toinen joutuu olemaan hoidossa mutta hyvin sillä siellä menee, luulen. Ja haen hänet jo ennen päiväuniaikaa pois. Huomenna olisi tarkoitus että E myös nukkuu siellä, mikä minua tässä on varmaan eniten jännittänyt. Mutta varmasti sekin alkaa sujumaan vaikka alussa olisikin vähän tottumista hoitajalla ja hoidettavalla. Nyt sitten vaan mulle töitä ja vähän äkkiä! Tosiasiassa on hyvä etten ainakaan nyt ihan heti aloita töitä koska hoidosta on aika pitkä joululoma ja olisi hankalaa järjestää E:lle hoitajaa, jos oltaisiin kummatkin jo töissä. Muutenkin kiva viettää joulunaika yhdessä kotosalla :)

Sunnuntaina käytiin auttelemassa anoppia muutossa. Tai minä ja E lähinnä hengailtiin ja kahviteltiin anopin kanssa kun miehet teki hommia. Anopin ja hänen miesystävänsä uusi asunto on moderni ja hieno ja sinne on hyvä ottaa lapsenlapsia kylään. Heillä on yhteensä yhdeksän lastenlasta ja haluavat kovasti ottaa näitä yökylään ja muuta.

Muutossa menikin aika kauan ja lyhyt aurinkoinen päivä kerkesi muuttua pimeneväksi illaksi. Otin joitain kuviakin, ensin matkalta anopin vanhalle asunnolle ja sieltä alueelta ja sitten kuvasin maisemia anopin miesystävän kerrostalolta.

Päivät ovat tosi lyhyitä ja usein harmaita mutta sunnuntaina saatiin moikata aurinkoa ja pakkasta. Luntakin on taas vaihteeksi aika kivasti.

Vasemmalla on anopin vanha asuinalua Arnarnes, joka sijaitsee Garðabær nimisessä kaupungissa ja oikealla on sitten Kópavogur nimistä kaupunkia. Tai ei täällä ole kuin yksi kaupunki ja se on Reykjavík mutta Reykjavíkissa on kiinni noita pinta-alaltaan pieniä mutta asukasmäärältään aika suuria kuntia. Puhun nyt Islannin mittapuulla. Ei ne mitään suuria kuntia ole millään mittapuulla jos vertaa moneen muuhun maahan. Tämä pieni lahti on ihan kaunis kun vuorovesi on ylhäällä mutta laskuveden aikaan se on vähän tuollainen sottuisen näköinen. Monet linnut tykkää kummiskin siitä.

Arnarnes eli Kotkaniemi :)

Kópavogur kylpee auringossa. Meressä ei ole jäätä vaikka siltä vähän näyttäisikin.

Kópavogur

Lahden poukama Arnarnesista nähtynä. Nämä talot ovat todella lähellä rantaa mutta mistään Kultahietikosta ei voi puhua :D Mustaa laavakiveä ja -hiekkaa sekä ruskeaa rakkolevää.

Tämä kuva on aika jännä. Otettu anopin vanhalla kotikadulla. Tässä näyttää että nuo korkeat rakennukset olisivat ihan tuossa omakotitalojen lähellä mutta oikeasti ne ovat aika kaukana, melkein kahden kilometrin päässä. Ne sijaitsevat Kópavogurissa mutta kuva on otettu Garðabærissa :)

Sitten on siirrytty Grafarholttiin, joka sijaitsee Reykjavíkissa. Grafarholt on aika uusi asuinalue, uudempi kuin meidän ja tämäkin on vasta joskus yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella rakennettu. Uudemmissa islantilaisissa kerrostaloissa on hyvin yleistä että asuntoihin mennään joko tällaisten ulkokäytävien kautta tai sitten ne käytävät on esimerkiksi lasitettu. Tuon ruskea oven takana on porraskäytäv ja hissi mutta itse asuntoihin päästäkseen on käytettävä näitä ulkokäytäviä. Vähän jännää kun on todella tuulista. Seuraavat kuvat on otettu tältä ulkokäytävältä.

Uudemmissa taloissa on myös hyvin yleistä, että maantason asunnoilla on tuollaiset aidatut pihat tai patiot, niin kuin meillä.

Tuolla rakennetaan taas uutta ja osa on jo valmistakin. Minulle tulee tästä mieleen joku hylätty kaivosyhteisö Siperiassa. Huomaa hasssu tupsu korkeita puita tuolla taustalla.

E:n eka viikko hoidossa

E:llä alkoi perhepäivähoitoon opettelu maanantaina Gulla-tädin luona ja hyvin on mennyt jos ei oteta huomioon sitä että E sairastui eikä mennyt tänään perjantaina ollenkaan harjoittelemaan. Ollaan otettu varsin rauhallisesti tämä totuttelu ja ensi viikolla taas jatketaan kunhan E on ensin tervehtynyt. Tavoitteena on että E pystyy tammikuusta alkaen olemaan täydet kuusi tuntia hoidossa eli ei meillä vielä mitään kiirettä :) Samaan aikaan aloitti toinenkin tyttö, joka ei edes ymmärrä yhtään islantia. Hän on vasta 11 kk vanha ja hänelle on selvästi vaikeampaa jäädä hoitoon ilman äitiä. Yhteensä lapsia on viisi (mikä on maksimi yhtä perhepäivähoitajaa kohden), joista neljä vanhinta on tyttöjä iältään 11 - 22 kk ja nuorin on 10 kk:n ikäinen poika.

Maanantaina aloitettiin niin että minä ja E sekä toinen aloittava tyttö vanhempineen saavuimme Gullan luo puoli kymmeneltä. Ideana oli vain hengailla siellä tunnin verran ja antaa lasten tottua toisiinsa ja Gullaan. E leikki innoissaan jännillä uusilla leluilla eikä paljon minua kaipaillut. Gullaa hän vielä jonkun verran ujosteli mutta toisen tytön isä ja Gullan mies olivat E:n mielestä tosi kivoja. E kun on sellainen miesten tyttö :)

Tiistaina menin E:n kanssa sisään kymmeneksi minuutiksi ja lähdin sitten vartiksi ulos kävelemään pimeään ja sateeseen. Onneksi sentään on jouluvaloja katseltavaksi. E oli iloinen kun mentiin Gullalle, ei huomioinut minun lähtöäni paljon mitenkään eikä ollut loukkaantunut minun palattuani vaikka sillä lailla sen sinne hylkäsinkin :) Jäätiin vielä joksikin ajaksi leikkimään ja sitten lähdettiin kotiin. Keskiviikkona mentiin taas yhdessä sisään hetkeksi ja sitten minä lähdin 45 minuutiksi pois. Suunnistin leipomoon ja nautiskelin noin kolmenkymmenen amispojan kanssa hyvän aamiaissämpylän, viinerin ja teetä. Teki jo vähän tiukkaa jättää E niin pitkäksi aikaa mutta oli myös mukavaa kahvitella omassa seurassa. E oli taas iloisesti leikkie lomassa kun menin takaisin ja oli kuulemma ollut koko ajan todella hienosti.

Keskiviikkoiltana E heräsi nuahtamisen jälkeen tukkoiseen nenään ja oli aamulla selvästi flunssainen. Tarkoitus oli ollut mennä Gullalle yheksäksi ja tulla hakemaan E vasta yhdeltätoista pois. E ei vaikuttanut kovin kipeältä joten lähdettiin ja hän oli taas innoissaan kun päästiin Gullalle. Vilkuttaa aina kovin tohkeissaan ovelta kun mennään sisään :) Lähdin sitten kotiin mutta sanoin Gullalle että soittaa jos E tulee kipeämmäksi. Kymmeneltä tulikin soitto että E on ollut kyllä tosi kiltisti mutta hänellä on selvästi kipeä olo. Niinpä lähdin hakemaan urheaa hoitolasta kotiin ja poloinen nukahtikin jo kotimatkalla rattaisiin. Tänään ei sitten menty vaikka ihan pirteältä E täällä kotona vaikuttaa. Siellä hoidossa varmaan kuitenkin väsyy erilailla kun kaikki on edelleen aika uutta ja joutuu niin monen ihmisen kanssa sosiaalisoimaan. Maanantaina sitten taas. Mukavaa kuitenkin tietää että kipeänäkin E oli tyytynyt Gullan syliin eikä ollut alkanut itkemään minua paikalle. Mutta sitten kun tulin ja E huomasi minut hän sanoi "hæ" vähän itkuisella äänellä ja tuli heti äidin syliin leluja kovasti nyrkeissä puristaen:) 

Nakkivaras :)

Viikonlopun ja alkuviikon touhuja

Viikonloppu meni taas niin nopeaan ja oli täynnä kaikenlaista vaikka sunnuntaina oltiinkin kotosalla koko päivä. Perjantaina oli "Black Friday" ameriikan tapaan ja joissakin kaupoissa oli tämän takia alennusmyynnit. Minäkin lähdin E:n kanssa kaupoille Kringlan ostoskeskukseen mutta lopulta en ostanut mitään aletuotteita :D Ostin kyllä jotakin pientä joulukoristusta, nimitarroja paketteihin, paksut sukkahousut, mausteita ja ruokaa. Ostoskeskuksissa on mun mielestä mukavaa käydä tuollaisen pikkuisen kanssa vaikkei mitään ostaisikaan. Voi antaa pätkän kävellä säässä kuin säässä ilman autonalle juoksemisen pelkoa. Olen aika monesti mennyt sinne meiltä kulkevalla bussilla ja sitten on tultu kotiin miehen kyydillä kun hän on päässyt töistä.

Perjantaina olin kuitenkin itse autolla liikkeellä ja koiratkin oli mukana. Ensin käytiin kuitenkin Metrossa syömässä koska mulla oli nälkä ja siellä on hyvä leikkialue tuon ikäiselle :D Syömisten ja shoppailujen jälkeen haettiin mies töistä ja suunnattiin vielä Toys R Us:iin ostamaan joululahjoja E:n kahdelle serkulle. Löydettiinkin mun mielestä aika kivat jutut. Siellä meni aika pitkään kun annettiin E:n juosta ja tutkia kaikkea. Käyn tuollaisissa paikoissa mieluummin taaperon ehdoilla ja annan pitää hauskaa tylsän kotonaolon sijaan. Siellä on liukumäkikin, joka on niin kuin lasten oma sisäänkäynti kauppaan :)

Lauantaina olikin vuorossa Ikeareissu. Mentiin sinne tarkoituksena otattaa kuva E:stä joulupukin kanssa. E oli oikein viimeisen päälle juhlavaatteissa kuvaa varten ja sai vielä kauniin hiuspannan kun käytiin ensin moikkaamassa anoppia sen töissä apteekissa. Onneksi kuvausjono ei ollut kovin pitkä ja päästiin pian asiaan. E ei alkanut monen muun ikäisensä tavoin itkemään joulupukin sylissä mutta ei kyllä irronnut hymyäkään. Kuvausten jälkeen mentiin syömään jouluruokaa ja se olikin ihan tosi hyvää. Minä otin juhlavan kalkkuna-annoksen ja jälkiruuaksi kinuskisen panna cottan. En ole ikinä syönyt Ikeassa niin hyvää sapuskaa :) Sitten katseltiin vielä viidennen kerran mattoja E:n nurkkaukseen mutta en vaan löydä mistään sellaista "the mattoa", joka täyttäisi kaikki vaatimukset ulkonäön, materiaalin, koon ja hinnan suhteen. Ikeasta suunnattiin hirveässä ähkyssä vielä anopin luo kahville ja kakulle ja sitten kotiin. Illalla väsäsin piparkakkutaikinan jääkaappiin odottamaan seuraavaa päivää ja pikkujouluilin Ikeaglögin merkeissä.

Sunnuntaina leivoin E:n leikkimuoteilla pipareita, joista tuli todella pieniä, ohuita ja osasta kovin kärähtäneitä :D Vaatii hiukan vielä harjoitusta että saadaan aikaiseksi sellaisia täydellisiä pipareita. Lisäksi taisin käyttää vähän vääränlaista siirappia enkä löytänyt mistään pomeranssinkuorta mutta ihan piparimaisilta ne maistuivat. Osan koiristelin ja loput laitoin peltirasiaan talteen. Pakkastin puolet takinasta joten vielä olisi ainakin yhdet piparitalkoot edessä.

 Lauantaina olisi ollut talon yhteinen autokellarisiivous sekä joulukuusen pystytys ja ulkona olevien portaitten koristelu tuollaisella kamalalla punaisella valoputkella. Me kuitenkin livistettiin sinne Ikeaan eikä osallistuttua muahahaa. Kuusi on kyllä kieltämättä ihan söpö mutta nuo muut valot tuolla taustalla kiinnittää liikaa huomiota.

 E:kin sai koittaa.

 Mies osti Toys "R" Us:sista led-valo ilmapalloja ja sunnuntaina puhallettiin niistä yksi ja sammutettiin valot. Aika kivoja olis jossakin juhlissa.

  Alkuviikosta tulikin lunta ja me vietiin koirat lenkille niin että E kulki perässä pulkassa. Sitten se suli ja nyt on taas lunta.