Shoppailua, nuokkumista ja vähän Islanti pohdintaa

Tänään siis lähdin reippaana kaupungille päämääränä hankkia joululahjat kaikille ja aika hyvin se onnistuikin. Huomenna menen vielä täydennysostoksille ja ostan samalla jouluruokia ja muuta sälää. Joulukuusesta haaveilin mutta en tiiä saanko yksin sellaista raijattua kotiin bussilla... Ehkä joku pieni sitten. Kuusen koristeita olis vaikka millä mitalla ja muovista en huoli :) Samalla reissulla ostin torilta joulutähden ja kaks hyasinttia ja konjakkisinappia kinkkua varten. Ajattelin että laatikot ja kinkun hankin vasta joulun jälkeen kun ne on varmaan alennuksessa ja mieshän tulee vasta 29. päivä takaisin. Nyt voi hankkia sellaisia juttuja mitkä säilyy ja jotain vois huomenna leipoa pakkaseen. Syömässä kävin uusitun Sokos Wiklundin kahviossa ja otin semmosen fetasalaatin mutta eipä ollut kovin kummoinen hintaansa nähden. Hirveästi on taas tänään väsyttänyt ja yhdet päikkärit otin ennen leffan katsomista mutta edelleen väsyttää. Ehkä huomenna on pirteämpi meininki tai sitten on vain pakotettava itsensä :) Hei keitänpäs pikakahvia! Tosi fiksua tällasen kahviin tottumattoman juoda kahvia kymmeneltä illalla mutta kun en haluais ihan vielä mennä nukkumaan.

Olen paljon lukenut viimeaikoina ulkosuomalaisten blogeja ja itsekin aluksi pidin tätä blogia sen takia. Tekis mieli alkaa kaikkia seuraamaan mutta pari olen vasta lisännyt tuonne listalle, mitä seuraan. Hirveän mielenkiintoisia ne on ja tykkään kun on kuvia mukana. Pelkät kuvablogit tosin ei ole niin mielenkiintoisia. Jotenkin ne on itseä lähellä kun suunnitelmana on muuttaa Islantiin pysyvästi mun opiskeluiden jälkeen. Hyvin voisin muuttaa muuallekin joksikin aikaa mutta alustava suunnitelma on tuo Islanti. Ihan hyvin me viihdytään täälläkin mutta mulla on jotenkin turvallisempi olo siellä :) Ehkä se ihmisten pieni määrä ja maan villeys kiehtoo. Ihmiset on pakkautuneet pieniin kyliin ja muu onkin upeaa erämaata. Olikos se niin että noin 80€ maasta on erämaata (laavaa, jäätiköitä, järviä ja autiomaata), 1% maanviljelyksessä ja se vajaa 20% karjan laidunmaana. Siellä ollaan vähän rennompia ja joustavampia kuin täällä mutta muuten aika samanlaisia ne on. Tosin veri on vettä sakeampaa kirjaimellisesti. Sukulaisuus on ihan erilaista kuin täällä ja sitä käytetään paljon hyväksi. Vaikka ei ne välttämättä ole mitenkään läheisiä toisilleen mutta silti koska vaan voi turvautua sukuun. Mulle se oli vähän hankalaa kun olen tottunut siihen että ne joista pidetään niin niiden kanssa vietetään aikaa ja ne kutsutaan kylään jne. Islannissa tuntui että juhliin (konfirmaatio, häät, hautajaiset) tulee ihan hirveästi porukkaa vaikka ei oltais kahteen kymmeneen vuoteen nähty. Mä ainakin kutsun mun juhliin tasan tarkkaan ne, joista pidän ja joiden kanssa olen tekemisissä :) Ensin koin sen teeskentelemisenä kun poskisuudellaan jotain ventovierasta vaikka oliskin sukulainen mutta sitten tajusin että ei ne teeskentele ylipitävänsä kenestäkään vaan että sukulainen on sukulainen ja se riittää eikä kenenkään tarvi tuntea huonoa omatuntoa kun ei nyt olla keretty käymään ja soittelemaan.

Kukkaset ostin "oman kylän" myyjältä eli Mynämäkeläiseltä. Hirveetä kilpailua varmaan tuolla torilla kun oli kukkakojujakin varmaan seitsemän. Sinappi oli Ruoveden herkulta ja ainakin heidän valkospulit on olleet hyviä. Torilla on kiva käydä mutta täytyy olla käteistä mukana ja yleensä ei ole :/