Maatilavierailu ja kommenteista

Täällä Islannissa on päiväkotien vanhempainyhdistyksillä tapana järjestää vuotuinen maatilaretki jollekin "lähiseudun" maatilalle tai kotieläinpihalle. Retki ajoittuu aina loppukeväälle ja mekin mentiin mukaan E:n päiväkodin retkelle. Sinne ei tullut mukaan ollenkaan henkilökuntaa, vain lapset perheineen ja paikalle mentiin omilla autoilla. Viimevuonna mentiin yhteiskuljetuksella mutta sille retkelle en valitettavasti päässyt mukaan. I oli vielä niin pieni, joten mies ja E menivät kahdestaan. Muistan sen päivän hyvin koska se oli kolmikuukautisen I:n ensimmäinen tuttipäivä :D

Retkemme suuntautui Hvalfjörður-vuonon perukoille ja minusta oli aivan ihanaa katsella ajomatkalla minulle tuntemattomia maisemia. Pohjoiseen mentäessä mennään aina kyseisen vuonon suun ali tehdyn tunnelin läpi mutta ennen tunnelin valmistumista piti kurvailla koko vuonon ympäri. Maisemat olivat kauniit ja teki oikein kipeää kun ajattelin miten jotkut ovat onnekkaita saadessaan elää sellaisessa paikassa koko ikänsä. Räpsin kuvia liikkuvasta autosta ja vannoin tulevani vielä joskus kunnon kuvauskeikalle tuonne ja ajan kanssa.

Itse maatila oli kuudensadan emolampaan tila, jossa oli muitakin kotieläimiä. Nähtiin mm. yhden karitsan syntymä suoraan silmiemme edessä ja se olikin lapsille melkoinen kokemus se. Eipähän tarvitse enää selitellä että miten ne vauvat tulee maailmaan :D Lampolakierroksen jälkeen tehtiin kävelyretki läheiselle rannalle ja lopuksi syötiin peri-islantilaiseen tapaan hodareita. Meidän lapset nauttivat ja varsinkin I, joka oli ihan innoissaan.

P.S. Bloggerin uudistuttua joskus viimevuoden puolella en ole huomannut että olen saanut kommentteja ja löysin sekä julkaisin ne muutamat ihanat kommentit vasta äskettäin. Luulin vaan ettei tänne enää kukaan jaksa mitään kommentoida :D Kiitos niistä harvoistakin kommenteista! Lämmittää aina vanhan bloggarin mieltä :)

Lihakarjaa laitumella.

 Käytiin tuolla kuvan oikeassa reunassa olevalla valkoisella farmilla.

 Meidän pieni isäntä

 Valaan luu