Seinätarrat ja nukkuminen

Ostettiin oksia ja lintuja sisältävä seinätarrasetti jo joskus keväällä aikeenamme liimata ne eteisen kenkälaatikoihin mutta se sitten jäi. Ajattelin että lisä väri ahtaaseen eteiseen tekee tilasta vain täydemmän oloisen. Yhtenä iltana päätin sitten repäistä ja tein niistä pienen puskan olohuoneen kulmaan E:n pöydän yläpuolelle. Seinällä oli jo ennenstään yksinäinen lintutaulu, joka sai nyt kivasti seuraa. Lintuja olisi ollut vielä kuusitoista lisää noiden seinälle päässeiden lisäksi. Halusin kuitenkin pitää puskan melko yksinkertaisena.

 Meidän talon seinät on ihan täynnä näitä ällöttäviä vaaksiaisia ja niitä eksyy sisällekin tasaiseen tahtiin. Eräänäkin iltana metsästin tällaista makuuhuoneesta lasten jo mentyä nukkumaan. En tiedä mikä niitä tässä talossa oikein viehättää.

Nukkumisesta puheen ollen meillä on päästy jo siihen pisteeseen, että lapset menevät usein samaan aikaan samaan huoneeseen nukkumaan. Vähän riippuu että mihin aikaan I on herännyt viimeisiltä päiväuniltaan ja onko E sattunut nukkumaan kyseisenä päivänä. Mutta siis tänäänkin olivat molemmat jo sammuneita siinä kahdeksan aikaan. Jätän nykyään pyykkien viikkauksen noihin nukkumaanmenoihin niin voin hääriä siellä huoneessa viikkaamassa ja laittamassa vaatteita kaappiin samalla lapsia valvoen. En oikeen viitsi jättää heitä yksin koska pelkään E:n joku kerta vielä tukehduttavan I:n laittamalla sille vaikka jonkun tyynyn naamalle. E tekee sitä tosi paljon suutuspäissään, vaikka tietää saavansa minutkin siitä suutuksiin. Laittaa siis I:n naaman päälle jotain. Onneksi ei ole ainakaan vielä nukkumaan mennessä mitään sellaista yrittänyt. Mutta samalla valvon myös että E pysyy suht hiljaa ja autan I:tä peiton yms. kanssa. I nukahtaa aika helposti ja melkein ilman apua. Avulla tarkoitan että laitan peittoa paremmin kun se potkii sen huonosti tai laitan tuttia takaisin suuhun. Joskus jos I on ihan yliväsynyt ja alkaa itkemään nostan hänet syliin rauhoittumaan ja laitan sitten takaisin. Olen tosi tyytyväinen siihen miten helposti sen saa nukahtamaan yöunille.

Jos illat menee hyvin niin yöt voisi kai mennä paremmin. Meillä nukutaan kyllä mutta syödään myös aika usein ja nukutaan äidin vieressä. Tai ihan äidissä kiinni paremminkin. I on ehkä kahtena yönä elämänsä aikana alkanut jotain huutamaan mutta muistan E:n huutaneen jossain vaiheessa tunnin pari melkein joka aamuyö. Eli sinänsä on mennyt hyvin ja nukun itsekin sen vieressä hyvin. Se siis siirtyy omasta sängystään mun viereen ensimmäisen tai toisen syötön jälkeen. Se on oikeastaan aika ihana unikaveri ja oikeen haaveilen välillä iltaisin siitä että saan kömpiä sen viereen ja nukahtaa sen ylisöpöä nukkuvaa vauvanaamaa katsellen. E:kin nukkui mun kanssa tosi paljon mutta silloin koin sen enemmän rasitteena jotenkin. En tiedä miksi. Vauva oli ihan yhtä söpö ja ihana mutta en saanut jotenkin nukuttua niin hyvin silloin.