Kahvittelua ja kuvauksia

Kävin lasten kanssa erään suomalaisen äidin ja vauvan kanssa kävelemässä ja kahvitelemassa Álafossin tehtaiden luona olevassa kahvilassa Mosfellsbærissa. Oli tosi mukavaa ja lapsetkin tuntuivat kovasti nauttivan. E simahti autoon kotimatkalla ja nukkui kunnon päikkärit vaihteeksi. Huomenna taidan mennä yhden toisen suomiäidin kanssa tsekkaamaan erään kansainvälisten vahempien ryhmän kokoontumisen. Sellainen ns. perhekerho, kai. Veraistuki on kyllä niin hieno asia näissä lapsijutuissa. E:n kanssa sitä ei niin hirveästi ollut. Kävin kyllä Húsavíkissa mammakerhossa aina välillä mutta en tuntenut oikein mitään yhteyttä niihin ihmisiin ja olin ainut ulkomaalainen. Jotakin erittäin positiivista siis tässä Reykjavíkissa asumisessa :)

Kahvilan lähistön maisemia.

 Kahvila oli tuossa vaaleansinisessä talossa.

 Lauantaina lähdin iltasella ostamaan karkkia, maitoa ja suklaakakkua (miehen pyyntö) läheisestä,  24/7 auki olevasta tavaratalosta. Siellä oli vielä alen loppurutistus menossa ja päädyin hankkimaan itselleni vähän tamineita :) Minulla ei ollut puhelinta mukanani ja vaatteita sovitellessani stressasin kovasti että onkohan se I siellä herännyt ja karjuu tissejä paikalle mutta ei onneksi ollut. Palasin kotiin yhdet farkut ja pari mekkoa/tunikaa rikkaampana. Alen takia lompakkokaan ei juuri köyhtynyt. Yritin ottaa mekoista vähän kuvia mutta en oikeen osaa poseerata tai sitten mallissa on vikaa :D Ekan kuvan otti mies aika epäinnostuneena ja loput otin itse. Pitää vielä mainita, että nuorena inhosin isoja pitkiä varpaitani ja kammosin niiden esittelemistä ihmisille :D Nykyään olen ihan sinut varpaideni kanssa ja pitkillä varpailla saa hyvin poimittua tavaroita lattioilta. Johonki minä muuten olen taas huvennut sillä tuo eka mekko on kokoa 34!!

 Meidän tallin söpöin miesmalli ;)