Lapsenkantojuttuja

Yritän tässä kirjoittaa samalla kun vauva laittaa sisuskalujani uusiksi. "Keuhkoja vähän tonnepäin ja mahaa vähän tuonnemmas noooin, nyt mahtuu hyörimään." Se tunne kun joku otus liikkuu oman vartalon sisällä on melko häiritsevä jo ihan sinällään mutta kun se otus on jo melko iso ja voimakas ja tuntuu pyrkivän mun elintoiminnoille varatulle alueelle ei ole niin kovin mukavaa. Tää on tällanen se pitää kokea itse-juttu. Koitan muistaa nauttia tästä raskaudesta kun tämä saattaa olla mun viimeinen kerta mutta ei tää aina niin herkkua ole kun on pieni lapsi, koirat ja koti huollettavana sekä tuo kurssi tietenkin. Ekalla kerralla ei ollut melkein mitään velvollisuuksia, muuta kuin kasvattaa mahaa.

Anoppi ihmetteli eilen skypessä mun mahan nähtyään että onko mulla kaksoset siellä? Tänään samoissa vaatteissa tädin kanssa puhuessa sain kuulla, että mun mahahan on pieni... Kaksoismaha vai pikkumaha? Kumpaakin tunnetta on ollut ilmassa. Kerran vissiin on ollut mahankoskettelua ja sellaista yleistä ihastelua kurssilaisten puolelta myös. Muuten on saanut olla aika rauhassa kun tämä nyt on tällainen tylsä toinen raskaus :P Maanantaina taitaa alkaa raskausviikko 30 eli sitten ois vielä kymmenen viikkoa laskettuun aikaan. Lapsi painaa jo yli kilon!

Syyskaktus ilostuttaa taas kivasti kukkimisellaan. Viime kerralla tuli vain yksi kukka mutta nyt on jo useampia ja nuppujakin vielä. Isompi valkoinen ei ole saanut olla tarpeeksi viileässä eikä kuki tällä kertaa.

 Ihanat muovieläimet, jotka ostin E:lle joululahjaksi Suomesta. Olen aina lelukaupoissa ihaillut tätä sarjaa ja kammoksunut niiden hintoja mutta ajattelin silti alkaa keräämään näitä E:lle.