Helmikuinen kirpsakka aamulenkki

Nämä kuvat ovat perjantaiaamulta kun mentiin Geldinganes niemelle koirien kanssa. Niemen yhdistää mantereeseen vain kapea kannas ja kun kannaksen parkkipaikalla ei ollut auton autoa ( itse niemelle pääsee vain kävellen) eikä siihen aikaan ja siinä säässä kukaan varmaan niemelle asti olisi kerennyt kävellä uskanlsin pitää kumpaakin koiraa vapaana ja käppäilimme vähän matkan päässä sijaitsevalle veneenraadolle. Oli kylmä ja vielä hämärää mutta ah niin ihanaa kun kerrankin sai antaa koirien vapaasti tutkailla rantoja.

Huomenna meille tuleekin yövieraita ja vieläpä ihan suomalaisia sellaisia :)

Biitsiä ees taas.

Niemelle vievä tie.

Kannaksen ja niemen välinen matala merenpoukama oli jäässä. Täällähän meri ei jäädy kuin ihan vain joissakin rantapaikoissa.

Tuu jo! Välillä ei ole hajuakaan missä Eve liikkuu kun se maastoutuu niin hyvin talviseen maisemaan.

Haahkaparvi.

Eve löytää aina kaikkia herkullisia välipaloja...

Pääseeköhän tästä alas? Miettii Eve, oka päätyi kuin päätyikin luistelemaan juuri tuosta alas.

Indi se totesi että ei todellakaan mennä tuosta alas ja kiersi toista kautta.

Taitais jalat kastua jos tuon laittais vesille.

Naulatkin nähneet parempia päiviä.

Kattokin hiukan vuotaa.

Maalia sentään on vielä hiukan jäljellä.

Meriharakoita.