Kahden laatan välissä: Islannissa

Heippa kaikille siellä Suomessa! Tää on nyt kolmannen päivän alku täällä Islannissa ja mä istuskelen kello 9:51 miehen vanhassa huoneessa koneen ääressä. Aika hässäkkää on ollu tää alku täällä. Eka matkapäivä meni matkustaessa ensin suuressa Helsingissä ja sitten lennettiin Kööpenhaminan kautta tänne saarelle. Köpiksessä saatiin odotella semmonen pari tuntia mutta muuten kaikki sujui hyvin eikä ollut mitään ongelmia matkatavaroiden tai muiden juttujen kanssa. Oli aika jännää saapua Reykjavíkiin, kun katsoi alas niin näkyi vaan merta ja valkoista maata, jossa meni sikin sokin mustia "halkeamia". Alhaalla maassa oli aika saman näköistä eli valkoista tyhjyyttä vaan niin kauas kun pysty näkemään ja välillä törrötti jotain tummaa. Samanlaista oli siihen asti et saavuttiin Reykjavíkin alueelle. Se maa oli jotenkin keskeneräisen näköistä. Lentokentältä meidät haki miehen siskon mies ja se oli tosi mukava tyyppi. Hän puhui tosi hyvin englantia ja selitti jotain koko ajan. Tai noh silloin kun mulle puhuttiin :) Suurimmaksi osaksi mies ja siskon mies puhui keskenään islantia ja mä istuin takapenkillä hiljaa ja kattelin maisemia.

Meijän ensimmäinen etappi oli yks niistä kaupungeista, jotka ympäröi Reykjavíkia, vähän niin kuin Vantaa :) Garðabær nimeltään. Siellä siis asui miehen sisko, hänen miehensä ja heidän pieni vauvansa. Kummatkin puhui hyvin englantia ja siskon mies tekeekin työkseen englannin kielistä lehteä, joka on suunnattu turisteille. He asuvat sellasella toooosi hienolla uudella alueella meren rannalla. Talot oli värikkäitä ja aika yksinkertasen mutta erilaisen mallisia. Me syötiin illalliseksi tortilloja (ihanan normaalia ruokaa :D) ja katteltiin telkkaria ja mentiin aika aikasin nukkumaan.

Seuraavana aamuna me mentiin siskon miehen kanssa Reykjavíkiin ja käytiin hänen työpaikallaan ja mä sain sellasen lehden ja kartan :) Sitten käytiin paikallisessa maistraatin tapasessa kyselemässä vähän käytännön juttuja tai mies hoiti puhumisen ja mä kuuntelin sujuvasti siansaksaa. Koko ajan oli ihan hirveä ilma, lunta tuli vaakasuoran tuulen mukana päin naamaa ja se oli sen verran märkää että kengät kastui loppupäivästä. Täällä on siis ihan talvi jo. Sitten mentiin käymään siellä miehen työpaikalla moikkaamassa ihmisiä ja taas palapalapala islantia ja mä pyörittelin silmiäni vaan ihan tyhmänä :) Noh sitten mentiin semmoseen isoon Kringlan nimiseen ostoskeskukseen ja pyörittiin siellä pari tuntia. Ostettiin mulle sormikkaat ja kummallekin prepaid kortit puhelimeen. Ja käytiin syömässä, ah niin tutussa Subwayssa. Rahan kanssa on vaikeeta kun se on semmosta leikkirahaa :) 2000 kruunua on reilu parikymmentä euroa. Ehkä joku 23 euroa. Näyttääkin ihan hassulta. Sitten mentiin ihan keskustaan kuuluisalle Laugarvegurille missä Hollywood tähdet käy ostoksilla. Se oli semmonen söpö pieni pitkä katu kauppoineen, ravintoloineen ja baareineen. Mutta tosiaankin filmitähtien budjetille tarkotettu. Paljon semmosia kolmen tavaran kauppoja ja arvaahan sen että ei niitä ihan kuka vaan voi ostaa :) Sitten mentiin bussilla "kotiin" ja pakattiin ja siskon mies heitti meijät Reykjavíkin lentokentälle. Sieltä lähtee kotimaan lennot ja suurin osa ulkomaan lennoista menee Keflavíkin kautta. Se lentomatka oli kyllä melkosta vuoristorataa ja pomppimista. Me mentiin Akureyriin ja se matka kesti noin 35 minuuttia.

Akureyri on tän pohjoisen osan "pääkaupunki". Húsavík, mihin me siis oltiin menossa, on noin 100 km päässä Akureyrista. Miehen veli tuli hakemaan meitä ja oli tosi kiva nähdä joku tuttu täällä karussa paikassa. Täällä pohjoisessa on niin kuin vuonoja ja Akureyri sijaitsee yhdessä vuonon pohjukassa ja Húsavík sitten sen viereisessä lahdessa ja me ajettiin niitten välisten vuorien yli mikä oli tosi hienoa. Paljoa ei kyllä nähnyt kun pyrytti niin mutta vuoret oli niin korkeita ettei nähnyt miten korkealle ne ulottuu! Hevosia oli laumoittain siellä täällä mutta kaikki on aitauksissa eikä vapaana niin kuin usein luullaan. Mutta melkein koko maa on aidattu älyttömän isoiksi laitumiksi. Húsavík oli paljon isompi kuin mä olin luullut mutta kuitenkin tosi söpö pieni paikka. Se on niin kuin rinteeseen tehty merta kohti ja miehen perhe asuu niin kuin kaupungin yllä. Täältä näkyy merelle ja tänään mä aion raahata miehen tonne rantaan vaikka sen mielestä tossa säässä ei kukaan kulje :) Mutta eilen illalla se olis halunnu mennä uimaan tonne myrskyyn :D Mä en halunnu joten mennään tänä iltana. Eli Islannissa mennään kyllä uimahousuissa lumimyrskyyn mutta ei ulkovaatteissa kävelemään... Käveleminen on muutenkin jotenkin outo juttu näille ja kaikilla on monta autoa ja tosi monella on semmonen metrin maasta oleva maasturi. Niitä ei voi edes parkkeerata normaaliin ruutuun kun ne ei mahdu. Tai voi mutta ne menee yli mutta se ei kai sitten haittaa.

Niin sitten eilen illalla päästiin miehen kotiin ja sen vahemmat on tosi kivoja. Tai no se isä ei mulle ole paljon punut mut en tiiä jotuuko se englannin osaamattomuudesta. Äiti on musta innoissaan ja yrittää puhua englantia ja passata ja huolehtia koko ajan ettei oo mitää vaille :) Se anto poskipusun heti kun me tultiin ja mä olin ihan kauhusta kankeena :D Se varmaan ajatteli että me ollaan jo niin eurooppalaisia. Illalliseksi me syötiin jo vähän ihmeellisempää ruokaa eli poropullia ja kastiketta ja perunoita. Mutta hyvää oli. Mä menin sitten tylsänä ihmisenä jo kahdeksalta nukkumaan kun väsytti niin ja muut meni puolen yön aikoihin. Mutta sitten mä heräsin jo seittemältä ihan pirteenä :)

Eli aika paljon on tapahtunut ja tullut nähtyä ja se ahdistaa ja ihastuttaa ja mä en ole ikinä nähnyt miestä noin innoissaan. Se häärii ja ravaa ympäriinsä ja näyttää mulle koko ajan kaikkia sen vahoja juttuja ja nauraa paljon ja se on ihan duracell pupuna muutenkin :) Selvästikin sen mielestä on kiva olla kotona ja kyllä se yrittää muakin saada viihtymään mutta tämmösenä jäykkänä suomalaisena mulla kestää soputuminen varmaan aika kauan. Kuulemiin!!

Taloja Garðabærissa