Uudella kurssilla

Heissan taas! Olen aloittanut uuden kurssin, jossa opetellaan islantia ja lastenhoitoa. Kurssin päätteeksi pitäisi voida työskennellä päiväkodissa, kouluavustajana tai koululaisten iltapäiväaktiviteettien ohjaajana. Kurssiin kuuluu olennaisena osana työharjoittelu jossain päiväkodissa. Koko homman pitäisi olla valmis joulukuun puoleen väliin mennessä. Kurssia on siihen asti joka arkipäivä 9.10-12.50. Kurssipaikka on kätevästi aika lähellä meitä ja joku reipas voisi hyvin vaikka kävellä sinne :P Minä valitsen autoilun kun vielä voin koska se antaa minulle hieman lisäaikaa, ennen kuin täytyy hakea E kahden jälkeen hoidosta.

Kurssilla on siis pelkästään ulkomaalaisia ja me kaikki olemme naisia. Kymmenen kurssilaisista on puolalaisia ja lisäksi meitä on yksi marokkolainen, thaimaalainen ja slovakialainen, minun lisäkseni. Kurssilla vaaditaan islanninkielen tasoksi 3, mutta käytännössä minusta tuntuu, että tuonne on päässyt vähemmälläkin osaamisella. Ensimmäisen viikon aikana ollaan lähinnä opiskeltu kieltä, tutustuttu toisiimme ja ihmetelty erityislapsien juttuja. Viisi tuntia putkeen asiaa vammaisista- ja erityislapsista oli aika uuvuttavaa, varsinkin kun opettaja puhui nopeasti ja käytti paljon uusia vaikeita sanoja. Minä nyt ihan hyvin pysyin kärryillä (olen tasolla 6) mutta osa kurssilaisista ei ymmärtänyt juuri mitään. Tiedän, koska oli ihan pakko kysyä sitä ensimmäisen tunnin jälkeen. Sanoin asiasta myös opettajalle, mutta hän ei juurikaan osannut muuttaa opettamistaan tai selittää paremmin, kun kukaan ei kysynyt mitään. Marokkolainen nainen sanoi ettei halunnut kysyä koska uskoi ettei ymmärtäisi vastauksesta kuitenkaan mitään. Thainainen vasta pihalla onkin ja minua todella ihmetyttää miten hän jaksaa olla tuolla kurssilla. Minä olen itse sellainen, että turhaudun todella helposti, jos en osaa tai ymmärrä asioita.

Kurssin takia omaa aikaa on nyt todella vähän verrattuna aikaisempaan ja siihen kestää vähän aikaa tottua. En myöskään pääse käymään kansainvälisessa käsityökerhossa mutta eihän tämä kestä kuin pari kuukautta. En pääsisi siellä käymään muutenkaan, jos olisin työelämässä. Pitää tutkia jotain iltatapaamismahdollisuuksia. Postauksen kuvat ovat viikko sitten perjantailta, kun kävelin autolta käsityökerhoon.