Kun isi ja äiti lähti ulukomaille

Niin siinä sitten kävi että herra ja rouva lähtivät parisuhteensa ihan ensimmäiselle yhteiselle ulkomaanmatkalle jonnekin muuhun maahan kuin Islantiin tai Suomeen. Eihän siinä mennytkään kuin kolmetoista vuotta että tähän pisteeseen päästiin :D Mutta koska rouva ei ainakaan pysty olemaan vielä pienimmäisestä kovin kauaa erossa päädyttiin ulkomailla olemaan vain kaksi yötä. Kohteeksi valikoitui edullisten lentolippujen Lontoo, jossa allerkijoittanut onkin jo kerran käynyt mutta herra ei vielä koskaan aikaisemmin. Hotelliksi valikoitui vähän syrjemmässä oleva mutta erittäin mukava ja rauhallinen Hilton ja sieltä semmoinen vähän fiinimpi huone ihan erillismakuuhuoneella ja olohuoneella ja vielä jokinäköalalla. Ja voi että me tykättiin. Ihan vaan se hotelliluksus ja se, ettei mitään ollut pakko tehdä eikä kukaan tarvinut meiltä yhtikäs mitään. Aivan ihanaa oli siis ja varmasti mennään pian jonnekin uudestaan pikavisiitille.  Kiitos vaan kälylle ja anopille, jotka hoitivat katraan sillä aikaa.

Saavuttiin Heathrowille ja sieltä ulospääsy olikin vähän haastavampaa kuin täällä Keflavíkissa tai Helsingissä :D Käveltiin ja käveltiin ja käveltiin.

 Lontoon maanalainen on kyllä ihan super helppo ja mentiin sillä hienosti ristiin rastiin kuin vanhat tekijät.

 Oli hassua nähdä kukkivia kasveja joulukuussa. Ilma oli siinä plus kymmenen paikkeilla mutta siellä tuuli yllättävän kovaa. Tulopäivänä oli kyllä tyyntä ja ihmiset söivät vallan ulkona melko vähissä vaatteissa.

 Hotellihuoneessa oli hyvä valikoima lehtiä. Ihan kuin ne ois tiennyt että mistä mä tykkään :D

 Näkymät ikkunasta joelle.

 Meidän huone.

 Hotelli heti tuossa oikealla.

 Käveltiin kävelysillan yli joen toiselle puolelle.

 Huomattiin, että Lontoo oli kaikenlaisten kehoitus- ja infokylttien luvattu kaupunki.

 Sohossa syötiin Flat Iron nimisessä ravintolassa pihvit ja voi apua että oli hyvää!

 Kaikki oli hirveän simppeliä mutta todella hyvää.

Joulu

Joulu tuli ja meni, vaikka onhan sitä tavallaan edelleen jäljellä ja tänäänkin vielä syötiin jouluruokien rippeitä. Koristeet saavat jäädä loppiaiseen asti ja kovasti odotan vielä uudenvuoden juhlintaa kälyn herkkuruokien äärellä :) Joulukuun alussa sitä jotenkin tuntui siltä, että onhan tässä nyt vielä jouluun aikaa ja humpsista vaan se tulikin ihan älyttömän nopeasti. Otin tänä vuonna ihan iisisti ja tein vain ne asiat, mitkä jaksoin ja halusin. Suomalaisia jouluruokia en tehnyt muita kuin helppoja jauhelihapasteijoita valmisvoitaikinaan ja mätikastikkeen. Löysin vihdoin pienen kalan mätiä, mutta en tiedä kyllä ihan että minkä lajin :'D En katsokaas tykkää isosta kalan mädistä, niin kuin vaikka lohen.

Tuli kyllä vähän äidin jouluruokia ikävä ja ensivuonna onkin PAKKO päästä jouluksi Suomeen. Ostin täältä valkosipulisilliä mutta ei se ole ollenkaan sellaista kuin äidin omatekemät valkosipulisilakat. Mutta pärjäsin ihan hyvin näillä islantilaisillakin ruuilla että siinä mielessä ei hätää. Aattona oli vain vähän sekoilua ruokailuaikojen ja työnjaon välillä ja syömään päästiin vasta vähän vaille kahdeksan illalla. Kävin I:n ja M:n kanssa pulkkakävelyllä siinä ruokaa odotellessa eikä missään ulkosalla näkynyt ristin sielua. Lahjat avattiin sitten tietysti vasta ruuan jälkeen että lapsi parat joutuivat kirjaimellisesti odottamaan lahjojen avaamista koko päivän. Totesimme vain miehen kanssa että ensi kerralla joko menemme valmiiseen pöytään jonkun toisen luo tai kokkaamme itse ja pyydämme jonkun syömään mutta ei niin että ruokavieraamme meinaa myös kokata sen ruuan :P 

Ja kuusi! Saatiin Akureyrissa asuessamme yhdeltä vuokraisännältämme (heitä oli yhteensä kolme) heidän vanha tekojoulukuusensa ja tänä vuonna päätin ottaa sen ensimmäistä kertaa käyttöön. Olen tähän asti ollut sellainen elävän kuusen puolestapuhuja mutta eipä tuo tekokuusi ole ollut hassumpi kokemus sekään.

Että semmoista täällä tällä kertaa. Katsotaan jos kuullaan vielä tänä vuonna vai vasta ensi vuonna. Hyvää vuodenvaihdetta kaikille blogissa piipahtaville!