Hankala viikko takana

On selvitty lauantaihin eikä tänään ole kenellekään mitään pakollisia menoja jeee!! Töiden aloittamisessa on aina mukavaa se, että arvostaa taas vapaata ihan eri lailla. Olen nyt siis ollut töissä kolme päivää ja ihan mukavaa on ollut. Toki oppimista ja sisäänajoa vielä riittää mutta eiköhän se siitä. Olen myös opetellut noita busseja mutta en ole ihan vielä perillä kaikesta. Eilen töiden jälkeen odotin bussia, jota ei sitten koskaan tullutkaan ja autolla viidentoista minuutin kotimatka venyi bussilla tunnin pituiseksi. Se sellainen tyhjänpäiväinen istuskelu bussipysäkeillä vähän ottaa päähän.

M on ollut nyt harjoittelussa perhepäivähoitajan luona ja maanantaina hänen olisi tarkoitus olla ihan koko päivä eli 8-14. Ihan hyvin oli kuulemma eilen mennyt kun oli 8-12. Minähän ulkoistin lasten kuljettaamiset ja hoidon kolmeksi päiväksi täysin miehen ja anopin harteille. ja podin vähän huonoa omaatuntoa asiasta mutta kun kaikki omituiset hoito- ja koulukuviot vaan tuntuivat kasaantuvan tälle viikolle enkä millään halunnut olla pois töistä heti ekalla viikolla niin tämä meni nyt näin. Onneksi on tuo anoppi ja onneksi miehellä on jokseenkin joustava työ.

Ensiviikolla pitäisi tosiaan olla taas suht normaalia koska E aloittaa koulun ja on siellä sitten joka päivä 8:30-13:40, M on hoitajalla 8-14, minä töissä 8-13 ja I:n haen sitten kun olen ensin hakenut M:n kahteen mennessä. E saa luultavasti kävellä kotiin koulun jälkeen ihan itsenäisesti. Jännä nähdä miten tämä uusi rutiini tästä nyt lähtee sitten käyntiin.

Hyvä kesä

Elokuu on yli puolenvälin. Koulut alkamassa ja syksy jo kohta kolkuttelee ovelle. Kesä alkaa siis vissiin olemaan piku hiljaa ohi. Nautitaan nyt vielä kuitenkin ainakin elokuu loppuun ja syyskyykin saisi olla vielä ainakin aurinkoinen jos ei nyt ihan lämmin enää.

Viime kesä oli aivan kauhea. Märkä ja kylmä ja piste. Tulen muistamaan sen aina että sinä kesänä kun M syntyi satoi lunta vielä toukokuussa ja koko kesä oli muutenkin todella epämiellyttävä. Vaan tämän vuoden kesän tulen muistamaan hyvänä kesänä. Oli kuivaa ja tarpeeksi lämmintä joka päivä. Ei näitä varmastikaan tulee monena vuotena peräkkäin mutta tuli nyt yksi ainakin ja sai taas muistamaan että voi täällä olla ihan hyväkin sää jopa kesäisin. Parhaimmillaan käytiin yli kahdenkymmenen ja se on aivan riittävän lämmintä minulle. Kunhan ei vaan mennä liian lähelle kymmentä...

Tässä vähän kesäisiä kuvia kesän Húsavíkin reissulta.

Erikoinen melkein valkoinen lupiini. Islannissa valtoimenaan rehottava alaskanlupiini ei värilloistolla pröystäile vaan pitää tiukkaa liilansinertävää linjaa.

Nysse tulee ja nysse alkaa

Nysse ja dösä ja mitä näitä on. Ihan vaan bussi ainakin omassa suussani mutta paljon on noita sanoja, joita pitäisi meidän pikkuväelle opettaa että pärjäisivät sitten joskus suuressa Suomen maassa ulkosuomalaisen sanavarastolla. Mutsin tarttee opetella tota dösän käyttöä ihan pian koska sillä alkaa työt ensi viikolla! Töistä lisää sitten myöhemmin mutta näihin bussihommiin täytyy nyt oikeasti alkaa tutustumaan että pääsen ajoissa töihin. Työpaikka ei ole enää tässä meidän kulmilla niin sanotusti eli kävellä ei voi ja pyöräilykin on tässä ilmastossa vähän sellaista näääh. Toista autoa ei nyt ainakaan ihan tähän hätään hankita ja haluaisinkin meidän pärjäävän vain yhdellä. Olen kyllä bussia käyttänyt mutta se on ollut sellaista satunnaista enkä ole mennyt minnekään niin että pitäisi vaihtaa bussia. Maksan aina kertamaksun ihan vaan kolikoilla eli en ole perehtynyt näihin bussiappeihin ja muihin systeemeihin. Sellaisia suomessa käytettäviä bussikortteja en ole täällä nähnyt. Joskus ostin kymmenen lipun nipun sellaisia postimerkkiä pienempiä lippuja :S Toivottavasti ei tarvitse siihen enää ryhtyä. Busseissa ei sitten saa vaihtorahaa että kannattaa ottaa tasaraha mukaan. Aikuisen kertamaksu on Reykjavíkissa 470 kr. ja vaihtolipun saa yhdeksi tunniksi. Sitä pitää pyytää.

Tutustu busseihin osoitteessa straeto.is 

Sitten piti kirjoittaa ensi viikolla alkavasta hulabaloosta vähäsen. Meillä aloittaa 80% perheestä jotain uutta viikon sisällä! M aloittaa siis maanantaina harjoittelun perhepäivähoitajalla ja minulla alkaa harjoittelu työpaikalla keskiviikkona, jolloin on myös E:n viimeinen päivä päiväkodissa. I vaihtaa ryhmää päiväkodin sisällä torstaina ja E:llä on koululla keskustelu opettajan kanssa torstaina tai perjantaina ja opetus alkaa sitten seuraavana maanantaina. M aloittaa hoidon rauhallisesti niin että pystyy vasta varmaan seuraavana maanantaina olemaan koko päivän (8-14) hoidossa ja E:llä ei varsinaisesti ole koulua eikä päiväkotia ollenkaan torstaina ja perjantaina sitä yhtä keskustelua lukuunottamatta. Minä olen uudessa työpaikassa ke, to ja pe 8-13 enkä voi hoitaa ketään kotona sinä aikana ja miehelläkin tietysti töitä 9-17 mutta onneksi hän pystyy joustamaan ja ottamaan töihinkin lapsia välillä. Ja sitten on onneksi anoppi! Olen hälyttänyt hänet jo valmiiksi valmiuteen jos tarvitaan apua ensi viikolla :D Mutta kunhan tuosta yhdestä viikosta selvitään niin asiat alkavat varmasti luistamaan. 

Ed kävi laulamassa meille

Meillä olikin vähän erilainen viikonloppu miehen kanssa. Meidän lapset nimittäin menivät KAIKKI anopille yöksi ja me suunnistettiin Ed Sheeranin keikalle. En ole koskaan käynyt kenenkään yhden ison artistin keikalla ja tämä keikka sattui nyt olemaan Islannin kaikkien aikojen suurin konserrti :D Järjestäjien huonon suunnittelukyvyn takia jouduin jonottamaan peräti kolme kertaa ennen kuin pääsin koko keikalle. Ensin perjantaina kun kävin hakemassa paperiliput ostoskeskukseen vain tätä tapahtumaa varten avatusta Ed Sheeran-kaupasta ja sitten lauantaina kun jonotimme aikaiseen check inniin saadaksemme rannekkeet, joilla piti päästä nopeammin sitten sisään ja lopulta ainakin tunnin itse jonossa, joka oli valehtelematta varmana kilometrin pituinen. Missatttin kaikki lämppäribändit mutta ei sentään Eddiä. Järjestäjät saivat kyllä kuulla jälkeenpäin kunniansa lehtien sivuilla. Kaikki meni muuten kyllä hyvin ja Ed oli tyytyväinen mutta sitä jonottamisen määrää!

Keikan jälkeen suunnistimme vielä yksille ja sitten miehen kaverin kyydillä kotiin. Oli omituista kun ei ollut mikään kiire kotiin eikä kotona odottanut kukaan. M:llä oli mennyt hyvin amman luona sisarustensa kanssa ja nykyään myös amman veli asuu saman katon alla että vahtijoita oli ihan kaksin kappalein.

En tiedä toiko Ed syksyn tullessaan vai mitä mutta muutaman päivän keikka päivä mukaan lukien oli melekoisen tuulista ja kylmää. Nyt on sitten taas ollut ihan mukavat ilmat pari päivää ja näin voisi vaikka ihan vaan jatkuakin. Kyllä sitä pimeää, tuulista ja märkää syksyä ja talvea sitten riittää.

Arki!

Meillä koitti nyt sitten arki. Mies lähti aamulla töihin ja lapset päiväkotiin ja minä ja M olemme vielä toistaiseksi kotona kahdestaan. E:n kanssa tapeltiin vaatevalinnoistakin eli kaikki on taas normaalisti... M aloittaa perhepäivähoidossa vielä tässä kuussa ja minun pitäisi löytää töitä huoh. Työnhaku ei ole mitään lempparijuttujani. Olenhan jo jokuseen paikkaan hakenutkin mutta vielä ei ole mitään tärpännyt. En voi tehdä töitä perus kahdeksasta neljään ja se tuottaa vähän hankaluuksia. Osa-aikatöitä kyllä löytyy mutta ne painottuvat enemmän iltapäivään kuin aamupäivään millon taas minulle sopisi paremmin. 

Lapset menivät ihan mielellään päiväkotiin ja varsinkin E halusi kovasti näyttää kaikille uudet hiuksensa. Kampaaja oli vähän ihmetellyt kun kuusivuotias tyttö sanoi haluavansa puolet päästä siiliksi :D Päädyttiin kuitenkin lasta ja vanhempia miellyttävään ratkaisuun. Kampaaja ajoi ensin vähän pois ja E sanoi vaan että lisää. Kampaaja loi kuulemma kysyvän katseen mieheeni kuin varmistaakseen että onhan tämä nyt sitten ihan ok ja ajoi sitten lisää pois kun mies vastasi asian olevan ok hehe. Myös I:llä tapahtui loman aikana suuri muodonmuutos kun enkelikiharat vaihtuivat siiliin. Äitiä vähän kauhistutti muta poika on ollut tyytyväinen ja kasvaahan ne sitten takaisin jos haluaa. 

I otti myös suuren harppauksen pienen miehen elämässä ja aikoo nukkua päiväkodissa päiväunet ilman tuttia. Äiti saattoi vähän rohkaista poikaa tähän päätökseen mutta pakko se on alkaa vähentämään jostain päästä että päästään siitä kapineesta jossain vaiheessa kokonaan eroon. Nyt on siten tutti tarjolla vain öisin ja mahdollisesti viikonloppuisin päiväunilla hmmm. 

Sushia, "meidän kissa" ja viinirypäleitä

Perjantaina tein ainakin omasta mielestäni ensimmäisen kerran sushia sitten E:n alkuraskauden eli siitä alkaa olla kohta seitsemän vuotta. Sitä ennen tein sushia kotona sillä lailla säännöllisen epäsäännöllisesti koska meillä vain minä syön tätä herkkua. Tuo viimeinen kerta oli sellainen että tein oikein ison läjän vain itselleni mutta sitten jostain kumman syystä ei oikein maistunutkaan. Syy ruokahaluttomuuten kävi sitten aika pian ilmi ja aloittaa tässä kuussa koulun :O Vähän oli sellaista haparointia ilmassa nyt perjantaina mutta aika pian se sitten muistui mieleen että miten niitä tehtiinkään mutta näistä puuttuu kurkku koska ah niin halvassa ja meidän suosimassa Bónuksessa ei ollut sitten OLLENKAAN kurkkua myytävänä... Ja tämä on ollut aika riittoisaakin hehe. Tein viisi rullaa, joista nyt sunnuntaina aamiaisen jälkeen vielä yksi jäljellä. Totta kai sushia voi syödä aamiaiseksi! Koska en käytä raakaa kalaa vaan kylmäsavua niin tämä säilyy ihan hyvin pari päivää ainakin. Mietin että voisin sitten joskus töiden alettua tehdä itselleni sushia evääksi hmm. On vähän näitä kiloja alkanut kummasti kerääntyä ja tarttis vissiin alkaa tekemään asialle jotain. Sushi voisi olla ehkä vähän sellainen kevyempi lounasvaihtoehto.

Meillä on tällainen kissa. Tai ei se meidän ole mutta asuu samassa talossa ja viettää suurimman osan ajasta ulkoan tuossa pihalla. Omistajansa on sellainen vähän viinaanmenevä mutta ainakin hän vissiin ruokaa saa ja kissanluukkukin parvekkeen ovesta löytyy että pääsee säätä pakoon. En itseasiassa edes tiedä miltä omistajansa näyttää, vaikka ollaan asuttu tässä nyt viisi vuotta. Kuulen vain joskus aamuisin kovaa musiikkia hänen asunnostaan ja oletan hänen palailleen baarista? kotiin.

Olemme nimenneet kissan "Rohkeaksi kissaksi", koska hän on tosi rohkea ja ystävällinen eikä pelkää meitä. Monesti Rohkea kissa viettää aikaa meidän terassilla ja joskus istuu tuossa meidän terassin oven vieressä ikkunassa ikään kuin odottamassa meitä. Koskaan emme ole häntä syöttäneet ja hän ei saa tulla meille sisälle, vaikka joskus yrittääkin. Eli kai hän vain jotenkin tykkää meidän seurasta? Rohkea kissa on sietänyt hienosti I ja M vauvojenkin vähän kovemmat otteet ja vain kerran sähähtänyt kun I jotenkin vauvana vahingossa satutti sitä. Olen opettanut lapsille miten eläimiä kuuluu kohdella ja me emme esimerkiksi nosta Rohkeaa kissaa koskaan syliin. Toiset lapset kun retuuttavat kilttiä kissaa ihan riittävästi.

Mutta ei hänestä vain iloa ole... Hän on kyllä pissaillut ja kakkaillut ihan vääriin paikkoihin tässä vuosien saatossa ja on silloin saanut kuulla kunniansa :D Silti hän aina palaa.

Torstaina kävin M:n kanssa ranskalaisen ystäväni S:n pojan K:n yksivuotissynttäreillä. En oikein tiennyt näistä juhlista mitään etukäteen mutta innolla lähdin avoimin mielin katsomaan. Saavuin isolle omakotitalolle mukavalla alueella ja astuin huhuillen avonaisesta ovesta sisään. Kukaan ei vastannut mutta osoite oli oikea ja ulkona oli yksinäinen ilmapallo ilmoittamassa synttärijuhlista. Lopulta läysin ihmisiä talon uumenista ja synttärisankarin äiteineen talon takapihalta. Meillä on ollut erinomaisia säitä ja tuokin päivä oli aivan ihana ja koko parituntisen vietimme ulkona. Tapasin aivan ihania islantilaisia ja juttelin paljon ja nautin kovasti. M varasti koko shown iloisilla ja hauskoilla touhuillaan ja VIIHDYIMME molemmat :) Lopulta oli lähdettävä ettei M ihan väsyisi ja kotona loppuperhekin jo odotteli mutta minulle jäi näistä juhlista aivan todella hyvä mieli. Ihanaa kun on olemassa niin mukavia ihmisiä ja heidän talonsakin oli niin mielenkiintoinen. Heillä oli muun muassa talon yhteydessä tällainen aurinkohuone, jossa kasvoi viinikäynnös ristiin rastiin ja viinirypäleet roikkuivat siinä yläpuolellamme kun söimme. Aivan ihanaa! Kasvi oli tuossa paikallaan kuulemma jo kahdeksankymmentäluvulla kun he ostivat talon.

Kotona ja Mærudagar

Tässä ollaan jo toista kokonaista päivää kotosalla. Kotimatka meni ihan hyvin ja tavoistamme poiketen pysähdeltiin aika paljon. Akureyrissa käytiin ensin syömässä ja jätskillä sekä Blönduósissa uimassa ja leikkimässä. Hvammstangissa auto täyttyi bensasta ja lopuksi vielä mahatkin Borgarnesissa. Yleensä pysähdytään kaksi kertaa ja nyt peräti neljä ja ensimmäistä kertaa käytiin uimassa tässä matkan varrella. Blönduósin uimapaikka oli söpön pieni mutta silti siellä oli kaikki mitä tarvittiin.

Húsavíkissa viihdyttiin melkein kaksi viikkoa ja meidän toisena eli samalla viimeisenä viikonloppuna siellä vietettiin Mærudagar kylätapahtumaa. Silloin koko kylä koristelee talonsa joko pinkiksi, oranssiksi tai vihreäksi riippuen siitä, millä alueella asuu. Appiukon talo on pinkillä alueella ja siksipä tässä teille nyt vain pinkkejä koristuksia, joita yhtenä iltana läksin kuvaamaan. Vuori oli kovin sumuisella tuulella ja näytti mielenkiintoiselta. Sitäkin siis vähän kuvailin.

Minusta tuo Mærudagar on mainio juhla ja tämä koristelujuttu hauska lisä siihen. Tämä taisi olla jo kahdeksas Mærudagar minulla.