Talvi tuli sittenkin

Täällä on ollut tosi "huono" talvi tänä vuonna siinä mielessä, että lunta on ollut ihan todella harvoin ja silloinkin melko vähän. Ilmat olivat jo melko keväiset kunnes säänjumalat päättivät hauskuuttaa meitä kaatamalla niskaan oikein kunnon lastin lunta ja kaiken vielä yhden yön aikana. En ollut silmiäni uskoa kun sunnuntaiaamuna katsoin sälekaihtimien raosta ulos. Onneksi oli sunnuntai eikä suurimmalla osalla ihmisistä kiire minnekään koska ulkona olevat autot oli melko hautautuneita ja tiet auraamatta. Täällä toimii tuo auraus hyyyyvin hitaasti nyt on jo tiistai ja vieläkään täällä ei olla aurattu kävelyteitä yhtä lukuunottamatta. En pääse mihinkään vaunujen kanssa ja pulkkakin uppoaa lumeen eikä mahdu kulkemaan niillä kapeilla poluilla, joita kävelyteille on syntynyt. Tänään otin kantorepun mukaan ja kannoin I:n siinä perhepäivähoidosta E:n päiväkotiin ja sieltä kotiin. Aurinko paistoi ja oli kyllä kaikin puolin mahtava sää. Kiva että saatiin mekin nauttia ihan oikeasta talvesta, vaikka ei tätä lunta olisi ihan näin paljon tarvittu :D

Terassimme aamutuimaan.

 Parkkipaikka aamulla. Koiria kun lähdin ulkoiluttamaan oli se melkoista kun jopa mun melko isot koirat ihan ui siellä lumessa. Mentiin sitten umpihangessa niin, että Eve pomppi edellä uraa tehden kuin mikäkin avoimenkentän johtaja (rekikoiratermi), minä perässä ja sitten Indi ja niitä Even tekemiä polkuja kaikki muutkin edelleen tallaa kolme päivää myöhemmin :D

 Meidän pihan pöytäryhmä :)

 Kukaan ei ollut vielä käynyt meidän pihassa, kun mentiin koko perheen voimin lumeen leikkimään.

Ja sitten se oli yksivuotias

Meidän pieni vauvamme on jo yksivuotias! Häntä juhlittiin helmikuun alussa ja on se elämä vaan niin ihanaa kun pikku I on sitä sulostuttamassa. Yksivuotias on jo tosi touhukas mutta ei ihan vielä ole oppinut kävelemään. Ajaa kuitenkin hienosti nalle-puh "autollansa" ympäri kämppää ja kiipesi tänään sohvallekin. Sairastelujen ja seisomaan nousemisen takia paino oli vähän tippunut yksivuotisnevolassa ja sen takia pitää mennä kahden kuukauden päästä ylimääräiselle punnitukselle. En ole kuitenkaan huolissani koska poika syö ihan tarpeeksi kun on terve ja jaksaa touhuta hyvin niin kotona kuin hoidossakin. Katselin E:n neuvolakorttia ja hänelläkin on ollut samanlainen notkahdus painossa ihan samassa iässä. Hyvä siitä tulee ja on tullutkin :)

Synttäreitä juhlittiin ihan pienesti perheen ja lähisuvun kanssa hodareita grillaten ja kakun kanssa kahvitellen. Päätin mennä sieltä mistä aita on matalin ja ostin kakunkin ihan leipomosta :D Oli kuitenkin hyvä juttu koska kämpän siivoamiseen sai kulumaan ihan tarpeeksi aikaa ja stressiä, vaikka mies auttoikin mukavasti.

 Tässä sitä vielä odoteltiin laskettuna päivänä että koskas se tuntematon pikkumies mahtaa syntyä.

Ja sitten hän syntyi ja oli niin pieni ja ihana <3

Ja kasvoi ja kehittyi, täytti vuoden ja oli edelleen pieni ja ihana :)

 Ja kiipeilee kummallisiin paikkoihin kun äidin silmä välttää...