tiistai 18. elokuuta 2015

Tämmönen päivä

Poden jatkuvaa huonoa omaatuntoa siitä, miten vähän jaksan puuhailla E:n kanssa ja varsinkin käydä ulkona. Koen sen vaan olevan jotenkin äärimmäisen tylsää kulkea E:n perässä leikkikentällä, antaa vauhtia ja katsoa ettei se telo itseään missään. Puiston vaihtaminenkaan ei oikein auta kun ne on ne samat keinut ja liukumäet kaikkialla. Mitään "äitikavereita" mulla ei ole ja harvoin tavataan ketään samaan aikaan leikkimästä. Tässä meidän omassakin pihassa on pieni liukumäki ja keinut ja E viihtyisi siinä kyllä mutta minua kammoksuttaa olla siinä kaikkien naapureiden ikkunoiden alla. Vihaan tätä u:n mallista taloa. En tajunnut miten ahdistavaa se voi olla ennen kuin ostettiin tämä asunto. Melkein kaikki meidän ikkunat antaa tuohon keskipihalle ja voidaan toisen puolen naapureiden kanssa katsella toistemme ikkunoista sisään. Siksi varmaan naapureilla on yleensä verhot kiinni :P
Jokatapauksessa tänään vein E:n leikkimään tulevaan päiväkotiinsa, joka alkaakin jo maanantaina. Ollaan käyty siellä kerran ennenkin mutta silloin siellä ei ollut lapsia ja nyt oli. Vähän musta tuntui että E ei ihan pärjännyt niiden isompien kanssa ja tuntuu kummalliselta että se täytyy oppia pärjäämään muiden kanssa. Eikö sillä nyt voisi olla äiti aina mukana auttamassa? :D Monet lapset ajelivat ympäriinsä erilaisilla pyörillä ja E raukka ei vielä osaa edes polkea ja ohjata kunnolla. Välillä muut lapset tulivat myös tosi kovaa vastaan ja liikenneruuhka oli valmis. E:tä vähän ahdisti se. E on sellainen että aina kun sitä alkaa huolestuttaa tai pelottaa joku asia se alkaa hokemaan "kaikki hyvin" tai "allt í lagi".

2 kommenttia:

  1. Voi E:tä ja äitiään <3 Etenkin tuo viimeisin, niin suloista! Lapset on onneksi sopeutuvaisia, ja eiköhän sieltä löydy rauhallistakin leikkiseuraa E:lle :) Kuvasta pystyy myös melkein tuntemaan chilien nahkeuden! ;)

    VastaaPoista
  2. Se on kyl hirveen söpöä kun se sanoo niin :D Tai sitte toinen on "ei mitään hätänä". Kyllä se varmasti siellä alkaa pärjäämään kun asettuu taloksi. Ja on paljon samanikäsiäkin lapsia, joilla se meno ei ollu niin hurjaa.

    VastaaPoista

Jätä toki terveiset tai kysy vaikka jotain Islannista :)